Toisena syynä työttömyyden kasvuun on osa-aikaisten työsuhteiden lisääntyminen. Tämä vuoden aikana osa-aikaisten sovitellun päivärahanhakemuksia on tullut parikymmentä prosenttia enemmän. Kaikkia hakemuksia on saapunut kymmenen prosenttia enemmän edellisvuoteen verrattuna.
Käsittelyajat ovat lyhentyneet kesän ajalta viime vuoden 16,4 päivästä 11,8 päivään, koska kassa on kyennyt reagoimaan tilanteeseen etukäteen.
Terveydenhuoltoalan kassan noin 2,5:n työttömyysprosentti on silti edelleen alhainen yleiseen verrattuna. Se tarkoittaa, että kuukaudessa noin 4 000 saa työttömyyskorvauksia. Heistä kokonaan työttömiä on noin puolet.
Kolmanneksi työttömyysluvun kasvua selittää Rantasen mukaan vuorotteluvapaan käytön väheneminen. Vuorotteluvapaan käyttö on laskenut 60 prosenttia edellisvuodesta. Kun aikaisemmin kuukaudessa vuorotteluvapaalle lähteneitä oli yli tuhat, heitä on nyt alle 500. Vuorotteluvapaan kriteereitä tiukennettiin vuoden 2016 alusta.
– Sijaiset tai vastavalmistuneet enää työllisty vapaalle jäävien paikoille.
Syyskuun alun lukujen perusteella Rantasen mukaan ei voi vielä arvioida työttömyyden kehityssuuntaa. Julkisen sektorin työllisyyskehitys kuitenkin seuraa aina viiveellä yleistä työllisyyskehitystä.
– Työttömyys laskee tulevaisuudessa mutta sote-epäselvyyksien ja alan tehostamisvaatimusten johdosta siihen saattaa kulua vielä jonkin aikaa.