Nykyinen järjestelmä on ollut voimassa vuodesta 2016 lähtien, jolloin silloinen Juha Sipilän hallitus heikensi sen ehtoja. Vapaan enimmäispituus on ollut puoli vuotta.
Vuorotteluvapaan hyödyntäminen onnistuu vielä, kunhan se alkaa 31. heinäkuuta mennessä. Tällöin vuorotteluvapaa voi jatkua normaalisti koko 180 kalenteripäivän enimmäismäärän. Viimeiset vuorotteluvapaat päättyvät näin ollen ensi vuoden tammikuun loppuun mennessä eli 27. tammikuuta 2025.
Jotta vuorotteluvapaa katsotaan aloitetuksi viimeistään 31. heinäkuuta, vuorottelusopimus on toimitettava työ- ja elinkeinotoimistolle viimeistään samana päivänä. Myös vuorotteluvapaan sijaisen työsopimuksen alkamispäivän tulee olla viimeistään silloin.
Vuorotteluvapaasta sovitaan työntekijän ja työnantajan kesken kirjallisella vuorottelusopimuksella. Työnantaja sitoutuu palkkaamaan vuorottelijalle työttömän työnhakijan edellytykset täyttävän sijaisen. TE-toimisto tutkii edellytysten täyttymisen sekä vuorottelijan että sijaisen osalta. Tätä varten TE-toimisto tarvitsee vuorottelusopimuksen, kopion sijaisen työsopimuksesta sekä mahdollisesti erillisen selvityksen vuorotteluvapaalle lähtevän palkattomista poissaoloista ja mahdollisesta yritystoiminnasta.
Vuorotteluvapaan ajalta maksetaan vuorottelukorvausta. TE-toimisto toimittaa lausunnon vuorottelijan oikeudesta vuorottelukorvaukseen työttömyyskassalle. Lopullisen päätöksen vuorottelukorvauksesta antaa työttömyyskassa. Päätöksestä on valitusoikeus.
Vuorottelukorvauksen täysi määrä on 70 prosenttia siitä ansiopäivärahasta, johon työntekijällä olisi oikeus työttömäksi jäädessäsi. Vuorotteluvapaan edellytyksiin kuuluva 20 vuoden työhistoria näkyy työrekisteriotteesta.
Vuorotteluvapaa tuli Suomessa käyttöön vuonna 1996. Vuorotteluvapaasta on tallentunut paljon tilastotietoa, kuten se, että viime vuosina sitä vuosittain käyttänyt noin 5 000 henkilöä.
Tarkempaa tietoa löytyy Terveydenhuoltoalan työttömyyskassasta ja sosiaali- ja terveysministeriöstä.
