Vesivalo: Työehtojen rapautuminen on tarttuva tauti

"Suomalainen ammattiyhdistysliike on vahva vaikuttaja – ja tavoitteena pitää olla, että se säilyy sellaisena.

Henkilöstön edustajat toimivat työpaikkojen arjessa, ja ammattiliitot neuvottelevat työehtosopimukset ja vaikuttavat poliittisessa päätöksenteossa työntekijöiden elinolojen parantamiseksi. Ammattiliittojen toiminnan ydin on työpaikoilla, joilla työehtosopimukset ja muut työelämän pelisäännöt muuttuvat todelliseksi elämäksi.

Saavutuksia on runsaasti 1880-luvun lopulta tähän päivään. Jos ammattiliittoja ei olisi, ei työntekijöillä olisi läheskään kaikkia niitä oikeuksia, joita pidetään nykyään itsestään selvänä. Ei olisi saatu kahdeksantuntista työpäivää eikä viisipäiväistä työviikkoa, ei äitiys- tai vanhempainvapaata, ei ylityökorvauksia eikä lomarahaa, ei palkkaa sairausajalta eikä irtisanomissuojaa. Eikä lista lopu tähän.

Kaikki edellä luetellut ovat nimenomaan ay-liikkeen saavutuksia – eivät työnantajien myötämielisyyden seurausta tai lainsäätäjän keksintöjä.

Osa muutoksesta on tervetullutta, kuten kasvava osaaminen, järkevämpi työnjako tai raskaita rutiinitöitä helpottava tekniikka.

Työelämä on muuttunut nopeasti. On yhä enemmän pieniä työpaikkoja ja täysin uusia ammatteja. Osa muutoksesta on tervetullutta, kuten kasvava osaaminen, järkevämpi työnjako tai raskaita rutiinitöitä helpottava tekniikka. Digitalisaatio on jo muuttanut paljon työelämää ja tekee sitä varmasti jatkossakin.

Erittäin kielteinen muutos taas on työehtojen rapautuminen, joka on kuin tarttuva tauti. Mitä useampi tekee töitä epämääräisillä ehdoilla, sitä useammalta sitä myös odotetaan ja vaaditaan. Huolestuttavia ovat esimerkiksi ylipitkät ja ylilyhyet työpäivät, joita pidetään joillain aloilla jo täysin normaaleina.

Nuoret ja silpputyöläiset tarvitsevat liiton ja työtovereiden tukea. Heille työelämän käytännöt voivat olla vieraita. Kun työ ja työttömyys vuorottelevat ja elämä on epävarmaa, on ammattiosaston ja luottamusmiehen tuki tarpeen. Myös työttömyyskassan jäsenyys tuo turvallisuutta.

Ammattiyhdistysliikkeen on pidettävä voimakkaasti kiinni sopimisen oikeudesta.

Suomi on sopimusyhteiskunta, missä on saatu aikaan merkittäviä tuloksia kolmikantaisella tekemisellä.

Työmarkkinaosapuolet ovat neuvotelleet sopimukset, ja valtiovalta on tullut mukaan työelämän lakien, sosiaalietuuksien muutosten ja verotuksen keinoin. Kolmikanta on sitonut yhteiseen päämäärään ja tuonut ennustettavuutta ja vakautta yhteiskuntaan. Olemmeko nyt hukkaamassa tämän apparaatin?

Ammattiyhdistysliikkeen on pidettävä voimakkaasti kiinni sopimisen oikeudesta, jäsenistön palvelussuhteen ehtojen puolustamisesta sekä työelämän laadun parantamisesta. Ay-liike ei saa vaarantaa sopimusapparaattia omilla toimillaan."

Julkaistu Tehy-lehdessä 5/2016.