”Riippuen siitä, miten tuetaan yksityistä terveydenhoitoa, myös julkisen sektorin keskittämisen hyödyt voivat jäädä vajaiksi. Lisäksi keskittäminen voi merkitä lisääntynyttä työvoimatarvetta jäljelle jääneissä sairaaloissa, koska niihin kohdistuu aikaisempaa enemmän kysyntää”, toteaa erikoistutkija Tanja Saxell.
Hallitus on keskittämässä merkittäviä terveydenhuollon palveluita, kuten monierikoisalaista ympärivuorokautista päivystystä ja siihen liittyvää leikkaustoimintaa. Jatkossa kullakin hyvinvointialueella voisi olla vain yksi yliopisto- tai keskussairaala, joka tarjoaisi näitä palveluita. Uudellamaalla Hus-yhtymä voisi ylläpitää useampia tällaisia sairaaloita.
Lisäksi perusterveydenhuollon ja akuuttilääketieteen ympärivuorokautiseen päivystykseen esitetään muutoksia. Osa anestesiaa edellyttävästä päiväkirurgiasta ja lyhytjälkihoitoisesta eri erikoisalojen leikkaustoiminnasta voitaisiin jatkossa edelleen suorittaa myös pienemmissä, laissa erikseen nimettävissä sairaaloissa.
VATT:n lausunnossa sosiaali- ja terveysministeriölle todetaan, että sairaalatoiminnan keskittämisellä on mahdollista poistaa päällekkäisiä toimintoja sekä saavuttaa laadukkaampaa hoitoa ja mittakaavaetuja.
Toisaalta keskittäminen heikentää potilaiden valinnanmahdollisuuksia, vaikeuttaa hoitoon pääsyä ja lisää matkustuskustannuksia. Ruotsista saatujen kokemusten perusteella keskittämisen riskinä on palveluiden ruuhkautuminen jäljelle jääneissä sairaaloissa.
Lakiesityksen hyväksyminen johtaisi käytännössä palvelujen lakkauttamisiin useilla paikkakunnilla. Esimerkiksi monierikoisalainen ympärivuorokautinen päivystys- ja leikkaustoimintaa loppuisivat Kemissä, Savonlinnassa, Oulaisissa, Salossa ja Valkeakoskella.
Lakkautetuista toimipisteistä aiheutuisi lisää paineita yliopisto- ja keskussairaaloille, arvioivat VATT:n tutkijat.
Useiden taloustieteellisten tutkimusten mukaan sairaalatuotannon keskittäminen saattaa vähentää julkisten sairaaloiden välistä kilpailua.
”Vähentyneen kilpailun seurauksena sairaaloiden kannustimet jonojen purkamiseen, hoidon laadun kehittämiseen tai toiminnan tehostamiseen saattavat joissain tilanteissa heikentyä. Näin voi tapahtua yleisissä kiireettömissä leikkauksissa, kuten tekonivelkirurgiassa”, sanoo Saxell.
VATT:n erikoistutkijoiden mukaan on epäselvää, voidaanko erikoissairaanhoidon palveluja ylipäätään vahvistaa ja keskittää samaan aikaan niin, että palveluiden saatavuus paranisi tai jonotusajat lyhenisivät.
