Vähiten kuormitusta esiintyi Satakunnan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueilla. Niissä korkeintaan 3 prosenttia esihenkilöistä raportoi, että työ kuormittaa merkittävässä määrin.
Tehyn työvoimapoliittinen asiantuntija Mervi Flinkman muistuttaa, että ikäihmisten määrän kasvu ja THL:n selvityksissä esille noussut kotihoidon työn kuormittavuus tulee ottaa nykyistä painokkaammin huomioon hyvinvointialueiden päätöksenteossa. Vanhuspalvelut ovat väärä säästökohde, koska näistä saadut säästöt voivat tulla yhteiskunnalle kalliiksi, ja samalla ne aiheuttavat inhimillistä kärsimystä.
”Jos kotihoitoa ja ympärivuorokautista palveluasumista ei ole riittävästi saatavilla, lisää se kuormitusta ensihoidossa, päivystyksissä sekä sairaalan osastoilla. Kotihoidon riittämättömiä palveluja ei tule myöskään sälyttää jo nyt kuormittuneiden omaishoitajien vastuulle, joista osa käy ansiotyössä.”
Kotihoidossa työn kuormitukseen on pyritty vaikuttamaan toiminnanohjausjärjestelmillä, joita THL:n kyselyn perusteella on jo varsin kattavasti käytössä alueilla. Järjestelmien tavoitteena on kohdentaa henkilöstö aiempaa paremmin vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Erityisesti kotihoidossa toiminnanohjausjärjestelmiä käytetään päivittäisen työn suunnittelussa ja aikataulutuksessa.
Näyttää kuitenkin siltä, että vaikeimman työn kuormituksen alueilla, Vantaa-Keravalla, Helsingissä ja Päijät-Hämeessä, edes toiminnanohjausjärjestelmät eivät ole kyenneet kohdentamaan henkilöstöä optimaalisesti asiakastarpeisiin nähden.
”Ongelma on kaksijakoinen. Toisaalta vaikeaa henkilöstön riittämättömyyttä ei mikään tietojärjestelmä pysty enää paikkaamaan, toisaalta toiminnanohjausjärjestelmiltä pitää vaatia parempaa suorituskykyä ja esihenkilöitä ja työtekijöitä pitäisi kuunnella järjestelmiä kehitettäessä”, Kehusmaa toteaa.
THL on julkaissut iäkkäiden palvelujen laatusuosituksen seurantaindikaattoreja tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanetissa. Indikaattoreiden avulla seurataan laatusuosituksen toimien etenemistä kansallisesti ja aluetasolla. Indikaattoreita on ollut valitsemassa suuri joukko asiantuntijoita ja eri alojen toimijoita.
”Ikääntyneille ja heidän omaisilleen indikaattorit tarjoavat tilannekuvan palvelujen laadusta ja yhteiskunnan ikäystävällisyydestä. Palveluntuottajat voivat hyödyntää indikaattoreiden tuottamaa tilannekuvaa laadun parantamiseksi”, kertoo THL:n tutkija Petra Saukkonen.
Hyvinvointialueet, valvontaviranomaiset ja ministeriöt voivat hyödyntää indikaattoreita seurannassa, valvonnassa ja päätöksenteossa.
