Pula työntekijöistä on hyvinvointialueilla niin vaikea, että ne joutuvat suunnittelemaan palvelujaan sen ehdoilla, mihin henkilöstö riittää. Näin arvioi valtiovarainministeriön muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen.
Hyvinvointialueiden rahojen riittävyydestä on puhuttu julkisuudessa paljon. Ahosen mielestä henkilöstöpula on kuitenkin taloutta isompi ongelma. Hänen mukaansa henkilöstöpula on yllättänyt työnantajat.
"Henkilöstö on nyt kultaakin kalliimpaa."
Tulevat vuodet ovat hyvinvointialueilla Ahosen mukaan sopeuttamisen vuosia. Alueiden pitää saada rakennettua vahva talous, mikä on viime kädessä aluevaltuutettujen vastuulla.
"Investoinnit on pohdittava tarkasti. Piikki ei ole enää auki samalla tavoin kuin sairaanhoitopiireillä, jotka saattoivat ottaa lainaa. Uudessa mallissa valtio rajoittaa lainanottoa."
"Hyvinvointialueet joutuvat miettimään säästöjä, mutta henkilöstöstä ne eivät voi säästää. Sen sijaan säästöjä voidaan joutua etsimään palveluverkosta, tiloista ja työvälineistä."
Työmarkkinaratkaisu toi hyvinvointialueille työrauhan, mutta samalla se lisäsi tarvetta sopeuttaa taloutta.
"Alueet maksavat palkat omasta pussistaan, sillä valtiolta ei ole tulossa niihin erillistä rahoitusta."
Hyvinvointialueilla on uudistamisen painetta. Ne joutuvat yhdenmukaistamaan palveluitaan ja rakentamaan yhdenvertaisuutta. Niiden pitää esimerkiksi päivittää erilaisia sopimuksia.
"Osa kunnista ei ole hoitanut sote-palvelujaan lakisääteisellä tasolla, mikä kostautuu nyt."
Järjestämisvastuun siirto vuodenvaihteessa kunnilta hyvinvointialueille sujui hyvin, mutta toiminta ei ole neljässä kuukaudessa vielä vakiintunut. Valtiovarainministeriö osasi Ahosen mukaan odottaa, että näin käy.
"Toiminnan vakiintuminen ja sopeuttaminen kestää valtuustokauden loppuun."
Aluevaltuustojen toimikausi päättyy 31.5.2025.
