Nykyisin keliakia diagnosoidaan usein muiden kuin suolisto-oireiden perusteella. Muita oireita ovat esimerkiksi anemia, osteoporoosi, väsymys, muutokset suun limakalvolla, erilaiset keskushermosto- ja niveloireet, masennus ja lapsettomuus.
Lapsilla tyypillisiä oireita ovat vatsavaivat, nivelkivut, anemia, väsymys, kasvun hidastuminen ja viivästynyt puberteetti. Yksi keliakian ilmentymä on ihokeliakia. Se on voimakkaasti kutiseva ja pienirakkulainen ihottuma, jonka mielipaikkoja ovat hiuspohja, pakarat, polvet, kyynärpäät ja hartiat.
Ainoa hoito on tarkka ja elinikäinen gluteeniton ruokavalio. Ihokeliakiassa voidaan hoidon alussa tarvita lisäksi lääkehoitoa. Ruokavalion avulla suolinukkavaurio korjaantuu vähitellen, ihokeliaakikon ihottuma paranee ja ravintoaineiden imeytyminen palautuu normaaliksi. Gluteeniton ruokavalio vaatii tarkkuutta läpi elämän, sillä suolen limakalvo vaurioituu uudelleen pienestäkin gluteenimäärästä.
Keliakia ja ihokeliakia ovat perinnöllisiä sairauksia. Keliakian tarkkaa syntymekanismia ei vielä tunneta, mutta siihen tarvitaan perinnöllinen alttius ja gluteeni. Lisäksi on mahdollisesti vielä jokin muu tekijä, joka vaikuttaa taudin puhkeamiseen.
Keliakiaa ja ihokeliakiaa voidaan alustavasti tutkia verestä mitattavien vasta-aineiden avulla. Lopullinen diagnoosi tehdään kuitenkin aina joko ohutsuolesta mahantähystyksen yhteydessä tai ihokeliakiassa terveeltä iholta otetusta koepalasta. Ruokavaliohoitoa ei saa aloittaa ennen kuin diagnoosi on varmistettu koepalasta. Gluteenittomalle ruokavaliolle ei kannata ylipäätään ryhtyä ennen kuin keliakian mahdollisuus on suljettu pois.
Keliakiaviikkoa vietetään 4.-9. syyskuuta.
