Vuosilomiin on tehty poikkeuksia ilman asetuksen edellyttämiä perusteita. Irtisanomisaikoja on pidennetty. Esimerkiksi neljän kuukauden irtisanomisaikaa on käytetty yksityisessä sosiaalipalvelualan yrityksessä, vaikka siellä ei ole ollut ainuttakaan koronatartuntaa.
– Todellinen tarve asetuksen voimassaololle jää hämäräksi tässä epidemiatilanteessa. Väärinkäytöksiä tapahtuu paljon ja niistä on kerrottu. Olen pettynyt päätökseen, sanoo lakimies Mirja Kinnunen Tehystä.
Asiaa käsitteli myös perustuslakivaliokunta. Perustuslakivaliokunta pitää työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan tavoin tietoja poikkeusvaltuuksien väärinkäytöstä huolestuttavina. Valiokunta painotti, ettei poikkeusvaltuuksia ole sallittua käyttää tavallisista sairauspoissaoloista tai liian pienestä henkilöstömitoituksesta johtuvan henkilöstövajeen paikkaamiseen.
Työnantajalla on valmiuslain suhteen tulkintaetuoikeus, eikä työntekijöillä ole nopeita ja tehokkaita keinoja puuttua väärinkäytöksiin.
– Rangaistussäännökset valmiuslakirikkomuksesta eivät koske työnantajien väärinkäytöksiä. Kuulin juuri tapauksesta, jossa oli määrätty ylityöhön ilman kytköstä koronaan. Työntekijät tekivät valvontapyynnön Aviin, mutta sieltä ilmoitettiin, ettei heidän tehtävänsä ole valvoa poikkeuslakia, huomauttaa Tehyn oikeuspalvelujen päällikkö Kari Tiainen.
Perustuslakivaliokunta pitää välttämättömänä, että valmiuslain toimivaltuuksien perusteettomaan käyttöön puututaan ripeästi ja asianmukaisesti. Valiokunta korosti myös tehokkaan valvonnan merkitystä.
Valmiuslain poikkeusjärjestelyt tulivat voimaan 17. maaliskuuta.
