Väitös: Pohjoismainen työelämän laatu vaarassa

Pohjoismaissa työelämä on kehittynyt eri tavoin kuin muualla Euroopassa, selviää yhteiskunta- ja kauppatieteiden maisteri Armi Mustosmäen väitöstutkimuksesta. Pohjoismaat erottuvat erityisinä, korkean työelämän laadun maina eurooppalaisessa vertailussa.

Pohjoismainen malli sisältää hyvää työelämää tuottavia rakenteita ja instituutioita, joihin kuuluvat työlainsäädäntö, työehtosopimukset ja koulutusjärjestelmä. Rakenteet myös vaimentavat globalisaation ja teknologian kehityksen eriarvoistavia vaikutuksia.

– Pohjoismaissa työntekijöillä on hyvät mahdollisuudet kehittää ja käyttää ammattitaitoaan ja vaikuttaa työn tekemisen tapoihin, Mustosmäki sanoo.

Työmarkkinoiden oletetaan jakautuvan hyviin ja huonoihin töihin. Mustosmäki ei kuitenkaan havainnut polarisoitumiseksi kutsuttua ilmiötä, vaan tulos oli itse asiassa päinvastainen. Ylemmissä ja alemmissa ammattiasemassa olevien väliset erot työelämän laadun mittareilla ovat Suomessa pienentyneet vuosien 1977 ja 2013 välisenä aikana.

– Liberaalimpaa mallia edustavassa Isossa-Britanniassa työelämän laatu on heikentynyt ja polarisoitunut viime vuosikymmeninä.

Pohjoismaisen mallin kestävyyttä ei voi kuitenkaan pitää itsestäänselvyytenä. Työelämää sääteleviin instituutioihin kohdistuu merkittäviä muutospaineita. Esimerkiksi työehtosopimusjärjestelmää ja työlainsäädäntöä pyritään purkamaan, sillä ne mielletään menestyksen ja kehityksen esteiksi.

–  Hallitusohjelma ei sisällä ainuttakaan suoraa tavoitetta työelämän laadun kehittämiseksi, vaan työllisyyden parantaminen on noussut tärkeimmäksi tavoitteeksi. Myös pohjoismaisen hyvinvointivaltion merkitys on pudonnut pois hallitusohjelmasta.

Armi Mustosmäen yhteiskuntapolitiikan alaan kuuluva How Bright Are the Nordic Lights? Job Quality Trends in Nordic Countries in a Comparative Perspective -väitöskirja tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 10. kesäkuuta.