– Tämä on todella merkittävä parannus työturvallisuudessa, sanoo Tehyn ympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä.
Myös potilasturvallisuus paranee, sillä virheiden määrä vähenee, kun lääkeprosessi dokumentoituu automaattisesti ja järjestelmä varmistaa, että potilas saa oikeat lääkkeet. Samalla vähenee lääkehukka, kun lääkkeet eivät pääse vanhenemaan.
– Hoitajien aikaa vapautuu varsinaiseen hoitotyöhön, kun hoitajien työpanosta ei käytetä lääketilausten tekemiseen ja lääkekaappien täydentämiseen.
Metsämuurosen tutkimuksen mukaan sairaaloiden lääkehuollon automaatio lisääntyy Suomessa. Erityisesti ollaan hankkimassa älylääkekaappeja.
Älylääkekaapit otettiin käyttöön Kysissä keväällä 2015. Sairaanhoitajien kokemuksia selvitettiin vuonna 2017 kyselyllä, johon vastasi 147 sairaanhoitajaa. Älylääkekaappien vaikutusta sairaanhoitajien ajankäyttöön ja työnkuvaan tutkittiin havainnointimenetelmällä vuosi ennen älylääkekaappien käyttöönottoa ja vuosi käyttöönoton jälkeen. Analysoimalla 394 lääkehoitoon liittyvää HaiPro-vaaratapahtumailmoitusta selvitettiin, onko ilmoituksissa tapahtunut muutoksia ja minkälaisia älylääkekaappeihin liittyviä ilmoituksia on tehty.
Proviisori Riikka Metsämuurosen farmasian alaan kuuluva väitöskirja Lääkehuollon automaatio yliopistollisessa sairaalassa, Tutkimus henkilökunnan ja potilasturvallisuuden näkökulmasta tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa Kuopiossa 27. syyskuuta.
10.10.2019 klo 09.40 o
tsikosta poistettu sana "älylääkekaappi" ja tilalle "antibioottien käyttöä valmistelevat robotit".
Ingressiin vastaava korjaus ja poistettu sana "lääkevirheet".
Ensimmäisestä lauseesta korvattu "vaaratapahtumailmoitukset" sanalla "ilmoitukset". Lisäksi korjattu kolmannen kappaleen ensimmäistä lausetta.