Uudistettu hoitosuositus laboratoriotutkimuksiin ohjaamisesta: tavoitteena virheiden väheneminen

Hoitotyön tutkimussäätiö Hotus on julkaissut päivityksen hoitosuositukseen potilaan ohjaamisesta laboratorionäyttöönottoon. Aiempi hoitosuositus oli vuodelta 2015.

Päivityksen laatineen työryhmän mukaan näytteenoton ohjauksessa on selvästi puutteita ja sitä on kehitettävä.

Suomessa tehdään vuosittain noin 80 miljoonaa laboratoriotutkimusta eli runsaat 10 tutkimusta jokaista suomalaista kohti. Tutkimuksiin liittyviä haittatapahtumia ja läheltä piti -tilanteita tapahtuu Hotuksen mukaan vuosittain  yli 10 000. Tapahtumat ennen näytteen saapumista laboratoriolaitteelle aiheuttavat potilaan turvallisuudelle useammin riskin kuin itse mittaus.

Päivitetty suositus on tarkoitettu kaikille näytteenottoprosessin eri vaiheissa mukana oleville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöille ja se soveltuu myös opetusmateriaaliksi.

Suositus antaa näyttöön perustuvaa tietoa potilaiden ohjaamisesta näytetutkimuksiin, jotta laboratoriotulokset olisivat mahdollisimman luotettavia. Päivitetyssä versiossa on asiantuntijatiedon pohjalta tehtyjä tarkennuksia ja entistä enemmän käytännön kokemuksia. Tavoitteena on esimerkiksi se, että näytteenottoon saapuessaan potilas on osannut valmistautua oikein ja tietää, mitä tapahtuu.

”Tällöin näytteenottotilanne sujuu mahdollisista peloistakin huolimatta myönteisesti, eikä selvittelyihin kulu tarpeettomasti aikaa. Onnistunut ohjaus parantaa laboratoriotulosten luotettavuutta ja niiden tulkintaa”, suosituksen esittelyssä todetaan.

Suositus jakautuu seitsemään osa-alueeseen, jotka ovat 

1. Potilaan tunnistaminen näytteenottotilanteessa
2. Laboratoriotutkimusten valinta
3. Potilaan tietoinen suostumus
4. Tutkimuspyynnön tekeminen
5. Potilaan valmistaminen näytteenottoon
6. Potilas näytteenottotilanteessa
7. Potilaan itsensä antama näyte

Hoitotyön tutkimussäätiön julkaisema Onnistu laboratorionäytteissä -hoitosuositus löytyy täältä.