Ulkomaiset löytökoirat kantavat moniresistentteja bakteereja

Koirien seulontanäytteistä on tänä vuonna löydetty neljä kertaa useammin yleisimmin käytetyille mikrobilääkkeille vastustuskykyisiä suolistoperäisiä bakteereita kuin viime vuonna. Osa näistä bakteereista voi tarttua myös ihmiseen.

ESBL-bakteerien esiintyvyys on noussut nelinkertaiseksi. Esimerkiksi jopa puolet Venäjän koiratarhoilta tuoduista koirista on osoittautunut ESBL-bakteerin oireettomiksi kantajiksi. Myös Eviran laboratorio on todennut venäläisistä löytökoirista otetuista näytteistä kolistiinille vastustuskykyisen bakteerin.

Kolistiinilla hoidetaan sellaisia ihmisten infektioita, joihin muut antibiootit eivät enää tehoa. Eristetyt bakteerit olivat vastustuskykyisiä eli resistenttejä myös monille muille antibiooteille. 

Helsingin yliopiston asiantuntijat ja Evira viranomaisena kehottavat ulkomaisilta tarhoilta koiria tuovia järjestöjä ottamaan huomioon resistenttien bakteerien leviämisriskin. 

Ulkomailta tuodut koirat voivat lisätä antibioottiresistenssiä, koska ne voivat toimia hiljaisina bakteerien levittäjinä. Resistenssin lisääntyessä populaatiossa myös infektioiden hoito vaikeutuu. Resistenssi voi siirtyä myös eläimistä ihmisiin, joten seuraeläinten resistenssin torjunta on tärkeää myös ihmisten terveyden suojelemiseksi.

Vaikka resistentin bakteerin aiheuttama infektio saataisiin hoidettua, eläin voi jäädä loppuiäkseen bakteerin kantajaksi. Kantajuus itsessään ei ole vaarallista perusterveille yksilöille, mutta bakteerien aiheuttamia infektioita voi olla vaikea hoitaa.

–  Yksittäinen negatiivinen näyte ei todista, että koira olisi päässyt eroon bakteerista, Yliopistollisen pieneläinsairaalan johtava eläinlääkäri Katariina Thomson toteaa.

Ihmisetkin voivat olla ESBL-bakteerien oireettomia kantajia. Bakteerit voivat myös siirtyä ihmisistä eläimiin ja päinvastoin.