Sote-alan työn veto- ja pitovoima on heikentynyt tasaisesti koko 2000-luvun. Erityisesti nuoret työntekijät kokevat työkykynsä heikentyneen.
Suuri osa sote-alan ja pelastustoimen työntekijöistä on palautunut työstä huonosti hyvinvointialueiden ensimmäisenä toimintavuonna.
Tilanne selviää Työterveyslaitoksen katsauksesta. Se kokoaa yhteen kahden työhyvinvointitutkimuksen tulokset yhdeltätoista hyvinvointialueelta.
Tilannekatsaus esittelee myös pitkän ajan trendejä vuodesta 2000 lähtien sote-alan töissä, työyhteisöissä ja johtamisessa. Tutkimuskyselyihin osallistui lähes 68 400 työntekijää.
Hyvinvointialueille siirtyminen toteutettiin nopeasti ja suurien haasteiden keskellä. Tämän lisäksi sote-alan työntekijöitä kuormittivat korona, epävarma talous ja työvoimapula.
"Kuormituksen kasvu on osunut töihin ja tehtäviin, joita rasittavat jo ennestään vuorotyö ja paljon työtä määrällisesti ja aikapaineessa. Tämä kaikki nakertaa hyvinvointia", muistuttaa tutkimusprofessori Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta.
Vain yksi kolmasosa kokee palautuvansa työstä hyvin.
Laitisen mukaan hyvinvointialueille siirtymisen muutosta edistäisi, jos työntekijät otettaisiin mukaan jo suunnitteluun.
"Mahdollisuus vaikuttaa voimaannuttaa työntekijöitä."
Joka toinen työntekijä ei ole voinut vaikuttaa muutoksiin työssään. Vain 16 prosenttia kokee muutokset myönteisinä.
"Kehittämistä työyksiköissä kannattaa ripotella työaikasuunnitteluun ja toistuviin palaverikäytäntöihin."
Laitinen pitää huolestuttavana kehitystä, jossa alan työvoimapula pahenee ja työntekijät kokevat samaan aikaan työkykynsä alentuneen.
"Hyvinvointialueiden johtamisessa ja kaikissa ratkaisuissa on syytä ottaa huomioon se, miten työtä muutetaan ja kehitetään sujuvaksi siten, että se samalla tukee työkykyä ja työstä palautumista."
Erityisesti alle 30-vuotiaiden työkyky on alentunut.
Vuonna 2000 alle 30-vuotiaista kuusi prosenttia ei kokenut työkykyään parhaaksi mahdolliseksi. Vuonna 2023 vastaava luku oli 29 prosenttia.
Nuorten sote-ammattilaisten työkyvyn heikkenemistä eivät selitä muutokset työkuormituksessa, työn hallintamahdollisuuksissa, tupakoinnissa tai liikuntatottumuksissa.
Sen sijaan samanaikaisesti nuorten ylipaino ja lihavuus ovat yleistyneet, ja heidän arvionsa koetusta terveydestä on heikentynyt.
Työyhteisö on tutkitusti sosiaali- ja terveydenhuollon voimavara. Katsauksen mukaan työntekijät kokevat, että yhteistyö omassa työyksikössä toimii.
Myös työn palkitsevuus, mielekkyys ja työhön panostaminen ovat säilyneet ennallaan.
"Sote-alan työntekijät panostavat työhönsä poikkeuksellisen paljon ja kokevat työnsä mielekkääksi. Sen sijaan työtä ei koeta kovin palkitsevaksi", tutkimusprofessori Mika Kivimäki Työterveyslaitokselta.
Palkitsevuus tarkoittaa palkan lisäksi muun muassa arvostusta.
Sote-alan työn veto- ja pitovoima on Kivimäen mukaan laskenut tasaisesti koko 2000-luvun.
Viime vuosina veto- ja pitovoima ei ole merkittävästi heikentynyt, mutta se ei myöskään ole korjaantunut.
"Vielä 2000-luvun alussa työ oli hohdokasta. Työ itsessään ei ole muuttunut, vaan muutos on tapahtunut työolosuhteissa."
Lue lisää: Lähiesihenkilöt saavat kiitosta hyvinvointialueilla – johtaminen koetaan oikeudenmukaiseksi
