Työturvallisuuslain mukaan työn on oltava terveellistä ja turvallista. Kriisitilanteessa tämä velvoite korostuu, sillä silloin työolosuhteet muuttuvat aiempaa kuormittavammiksi.
Kasautuva kuormitus ja riittämätön palautuminen heikentävät työhyvinvointia ja toimintakykyä. Tämä vaikuttaa merkittävästi työpaikan kriisinkestävyyteen.
”Työkuormitusta voi kriisitilanteessa hallita kahdella keinolla: työtä muokkaamalla ja työntekijän voimavaroja vahvistamalla. Molempien keinojen onnistunut käyttäminen työpaikalla ennaltaehkäisee työntekijöiden ylikuormittumista.”
Työn muokkauksen keinoista keskeiseksi nousee ihmisten johtaminen ja tiedonkulku.
Valmiussuunnitelmassa on yleensä kuvattu asioiden johtamista. Sallinen muistuttaa, että työntekijän hyvinvointia tukeva henkilöjohtaminen on kannustavaa ja vuorovaikutteista. Tiedonkulussa puolestaan korostuvat avoimuus, tiedon räätälöinti kohderyhmälle hyödylliseksi sekä ajantasaisuus ja säännöllisyys.
Työntekijän voimavarojen vahvistamisessa tärkeää on etenkin kriisitilanteiden riittävä harjoittelu sekä työpaikan ja työyhteisön tarjoama tuki, joka kattaa kaiken suojavarusteiden tarjoamisesta mielen hyvinvointia tukevien palvelujen järjestämiseen.
”Työyhteisön tuki tarkoittaa mahdollisuuksia keskustella työstä ja jakaa siihen liittyviä huolia. Se voi olla myös käytännönläheistä neuvojen tai avun pyytämistä kollegoilta”, erikoistutkija Kati Karhula Työterveyslaitoksesta sanoo.
