Laboratoriohoitajat kokivat tehyläisistä ammattiryhmistä eniten työstressiä. He myös kokivat, että heillä on vähiten sananvaltaa omaan työhönsä.
Tilanne selviää Työterveyslaitoksen katsauksesta. Se kokoaa yhteen kahden työhyvinvointitutkimuksen tulokset yhdeltätoista hyvinvointialueelta.
Tilannekatsaus esittelee myös pitkän ajan trendejä vuodesta 2000 lähtien sote-alan töissä, työyhteisöissä ja johtamisessa. Tutkimuskyselyihin osallistui lähes 68 400 työntekijää.
Suomen Bioanalyytikot ry:n puheenjohtajan Jenni Kallionmäen mukaan kyse saattaa olla muutoksen käytännön realisoitumisesta.
"Muutos näyttäytyy yhteistoimintaneuvotteluina ja keskittämisenä, joka vaikuttaa näytteenottoon ja analytiikkaan."
Kalliomäki on huolissaan siitä, että muutos näyttäytyy merkittävänä alenemana laboratoriohoitajien työhyvinvoinnissa.
"On välttämätöntä, että hyvinvointialueet kiinnittävät erityistä huomiota diagnostisten palveluiden työntekijöiden työhyvinvointiin ja työkykyjohtamiseen."
Myös koronan aiheuttama uupumus saattaa näkyä laboratoriohoitajissa.
"Monelle on ollut pettymys, että kuormitus ja työtahti eivät ole koronan jälkeen helpottaneet. Lisääntyneestä työmäärästä on näyttää tulleen uusi normaali samalla, kun pula bioanalyytikoista pahenee."
Kalliomäen mukaan laboratorioalan koulutus houkuttelee edelleen, mutta monet jättävät alan jo pian valmistumisen jälkeen.
Lue lisää: Työterveyslaitos: Sote-henkilöstön palautuminen ja työkyky heikentyneet hyvinvointialueilla
Lue lisää: Lähiesihenkilöt saavat kiitosta hyvinvointialueilla – johtaminen koetaan oikeudenmukaiseksi
