”Tämän tutkimuksen vahvuutena on se, että kaikki diagnoosit tarkistettiin retrospektiivisesti manuaalisesti sairaskertomusteksteistä, jolloin aineistosta voitiin poistaa väärät diagnoosit ja myös seuranta-aikana muuttuneet diagnoosit voitiin huomioida.”
Kyseessä on Kansallisen Neurokeskuksen koordinoima Itä-Suomen yliopiston ja Oulun yliopiston suurhanke, joka selvitti muistisairauksien yleisyyttä työikäisillä. Tutkimuksen aineisto on yksi maailman suurimmista, ja sen tulokset on julkaistu Neurology-lehdessä.
Epidemiologinen tieto työiässä alkavista muistisairauksista on tähän asti perustunut pieniin aineistoihin, eikä ajantasaista tietoa Suomesta ole ollut saatavilla. Nyt julkaistu tutkimus selvitti Kuopion ja Oulun yliopistollisten sairaaloiden potilastiedoista vuosilta 2010–2021 työikäisten muistisairauksien ilmaantuvuutta eli uusien tautitapausten määrää sekä vallitsevuutta eli sitä, kuinka monella kaikkiaan oli muistisairaus.
Tutkijat kävivät läpi kaikki tällä ajanjaksolla diagnosoidut potilaat. Yhteensä 12 490 potilaan sairauskertomukset arvioitiin ja luokiteltiin diagnostisten kriteerien mukaisesti. Käytännössä lähes kaikki työiässä alkavat muistisairaudet Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan alueilla diagnosoidaan alueiden sairaaloissa, mikä tekee aineistosta erittäin luotettavan.
Tutkimuksessa havaittiin korkeampia muistisairauksien ilmaantuvuuslukuja kuin aiemmassa kansainvälisessä tiedekirjallisuudessa. Muistisairauksien ilmaantuvuus oli 20,5 tapausta 100 000 henkilövuotta kohden 30–64-vuotiailla ja 33,7 tapausta 100 000 henkilövuotta kohden 45–64-vuotiaiden joukossa.
Yleisin muistisairaus oli Alzheimerin tauti, jota sairasti 48 prosenttia muistisairausdiagnoosin saaneista. Otsa-ohimolohkorappeumakirjon sairaus oli 23 prosentilla. Lewyn kappale -kirjon sairaus oli kuudella prosentilla diagnoosin saaneista.
Tutkijat havaitsivat, että 12 vuoden seurantavälillä muiden muistisairauksien ilmaantuvuus pysyi vakiona, mutta Alzheimerin taudin ilmaantuvuus kasvoi johdonmukaisesti työikäisten joukossa.
”Alzheimerin taudin ilmaantuvuus liki kaksinkertaistui. Tämä ei selity puhtaasti diagnostiikan kehittymisellä ja varhaisemmalla selvittelyihin hakeutumisella, sillä muiden muistisairauksien ilmaantuvuudessa ei havaittu kasvua”, toteaa Oulun yliopiston päätutkija ja artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, dosentti Johanna Krüger Oulun yliopistosta.
Nyt julkaistu tutkimus on ensimmäinen laajassa hankkeessa, jossa yhdistetään poikkeuksellisen laajaa tosielämän potilasaineistoa erilaisiin rekisteritietoihin. Tutkimushankkeessa tehdään monin tavoin ainutlaatuista yhteistyötä Oulun ja Itä-Suomen yliopistojen ja myös eri tieteenalojen välillä. Mukana on lääketieteen lisäksi esimerkiksi oikeustieteiden tutkijoita.
Tutkimusta rahoittavat yritykset ja kokonaisuutta koordinoi Kansallinen Neurokeskus.
