Tutkimus: Vanhusten hoivakodissa asuma aika supistunut

Asumisajan lyhentyminen oli naisilla noin neljä kuukautta ja miehillä yksi kuukausi. Syynä ovat vanhusten hoitokotiin pääsyn tiukentuneet kriteerit.

Kuvateksti
Yhä huonokuntoisemmat vanhukset asuvat entistä pidempään kotonaan.
Kuva: Pia Hietamies

Vanhojen ihmisten hoivakodeissa asuma aika on lyhentynyt merkittävästi. Tämä käy ilmi Helsingin yliopiston Väestötieteen ja väestön terveyden instituutin tuoreesta tutkimuksesta.

Tarkastelussa oli 65-vuotta täyttäneiden naisten ja miesten hoivakodeissa asuma aika vuosien 2008 ja 2018 välillä. Vähennys kymmenen vuoden aikana oli naisilla noin neljä kuukautta ja miehillä yksi kuukausi. 

Asumisajan lyhentyminen johtuu pitkälti siitä, että pitkäaikaishoitoon siirtyminen on viivästynyt lähemmäksi kuolemaa.

”Tulokset heijastelevat kiristettyjä hoitoon pääsyn kriteerejä ja vanhusten huonompaa kuntoa hoivaan päästessä”, sanoo tutkijatohtori Kaarina Korhonen Helsingin yliopistosta.

Vaikka hoivakotiin meno on siirtynyt yhä myöhemmälle iälle koko tarkasteluajan, 2010-luvun taitteesta lähtien hoivaan siirtyminen on viivästynyt enemmän kuin terveydentila antaisi olettaa. Tämän seurauksena sekä kotona asuvat että hoivakotien asukkaat ovat aiempaa huonokuntoisempia.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös siviilisäätyryhmien välisiä eroja. Naimisissa olevilla miehillä hoivakodin käyttö oli vähäisempää kuin muilla, eikä vastaavaa hoiva-ajan lyhentymistä havaittu.

”Vaimot todennäköisesti hoitavat miehiään”, Korhonen toteaa.

Tutkimuksessa seurattiin rekisteriaineiston avulla yli 2 miljoonaa 65 vuotta täyttänyttä suomalaista vuosina 1999–2018. Henkilöiden siirtymiä kodin ja pitkäaikaishoidon välillä seurattiin Tilastokeskuksen väestörekisterin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hoitorekisteritietojen avulla.