Tutkijoiden mukaan hoitajat tulisi nähdä osaajina, jotka haluavat ottaa vastuuta työstään ja olla mukana kehittämässä alaa. Hoitajat odottavat henkilökohtaisempaa otetta johtamiseen sekä työntekijöiden ja asiakkaiden tarpeiden ottamista huomioon. Arvokeskustelu työn sisällöstä olisi tarpeen. Tämä edellyttää työn mittareiden kehittämistä, sillä pelkästään hoidolliset toimenpiteet eivät riitä vastaamaan ikääntyneiden tarpeisiin. Myös kotihoidon työssä tapahtuva vuorovaikutus ja kohtaamiset tulisi nähdä arvokkaina.
Alanvaihtamiseen liittyviä syitä peilattiin tutkimuksessa 1990-luvulta voimistuneeseen uuden julkisjohtamisen malliin (New Public Management), jonka myötä julkisen sektorin organisaatioita on pyritty muuttamaan markkinalähtöisiksi ja liiketoiminnallisiksi palveluntarjoajiksi. Tutkijat havaitsivat uuden julkisjohtamisen periaatteiden näkyvän selvästi myös kotihoidosta lähteneiden hoitajien kokemuksissa ja lähdön syissä.
Kaikesta huolimatta kotihoitotyössä myös viihdytään. Siitä kertoo Anu Mennanderin tuore YAMK-opinnäytetyö Työhyvinvointi kotihoidossa: työhyvinvointikysely Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kotihoidon henkilöstölle.
Sen mukaan kotihoidon henkilöstö voi Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella varsin hyvin, työyhteisöt ovat toimivia ja henkilöstö kokee voivansa tehdä laadukasta asiakastyötä.
Tutkimus tuotti myös kehitysehdotuksia: työn pitovoimaa voidaan parantaa varmistamalla riittävät henkilöstöresurssit, johtamalla laadukkaasti ja kehittämällä kotihoidon tiimien toimivuutta.
