Tuhkarokosta voi leimahtaa paikallinen epidemia

MPR-rokotteen kattavuus jää paikoin liian alhaiseksi. Kattavuuden tulisi olla yli 95 prosenttia.

Kuvateksti
Rokotusohjelma säästää yli sata miljoonaa vuodessa. Rokotukset suojaavat kahtatoista eri tautia vastaan. Kuva Lehtikuva.

Tuhkarokolta, vihurirokolta ja sikotaudilta suojaavan MPR-rokotteen kattavuus vuonna 2014 syntyneillä lapsilla jää 61 terveyskeskuksen alueella alle 95 prosentin. Kattavuuden tulisi kaikkialla olla yli 95 prosenttia. Tuhkarokko tarttuu erittäin helposti.

Alhaisen kattavuuden terveyskeskukset sijaitsevat eri puolilla Suomea. Heikoin kattavuus on Savukoski-Pelkosenniemen, Lumijoen ja Karviaisen terveyskeskusten alueilla.

– Jos jonkin alueen tai jonkin väestöryhmän rokotuskattavuus on useiden vuosien ajan liian matala, syntyy tuhkarokolle alttiita ryhmiä, toteaa ylilääkäri Taneli Puumalainen.

Suomessa vuonna 2014 syntyneistä lapsista noin 95 prosenttia on saanut MPR-rokotteen. 1990-luvun jälkeen MPR-tauteja on esiintynyt maassamme vain yksittäisinä, yleensä ulkomailta tuotuina tartuntoina tai pieninä tautiryppäinä.

Kaikkiin MPR-tauteihin liittyy vakavien jälkitautien, vammautumisen tai jopa menehtymisen riski.

Tuhkarokko voi aiheuttaa kouristuksia ja jälkitautina keuhkokuumeen tai aivotulehdukseen.

Sikotautivirus aiheuttaa aivokalvo- ja aivotulehdusta sekä kivestulehduksen jälkitilana lapsettomuutta. Jos raskaana oleva sairastuu vihurirokkoon, sikiö voi kuolla tai vauva voi syntyä vammaisena.

Vihurirokon jälkitautina voi saada aivotulehduksen.

Valtakunnallisen rokotusrekisterin rokotuskattavuusraportista selviää, että kaiken kaikkiaan rokotuskattavuus on Suomessa varsin hyvä.