”Lisäraha ja siirtymäaika on annettu nimenomaan sitä varten, että työnantajilla on mahdollisuus rekrytoida hoitajia”, huomauttaa Tehyn työvoimapoliittinen asiantuntija Mervi Flinkman.
Seurantaselvityksen mukaan yksi kymmenestä yksiköstä alitti henkilöstömitoituksen, joka tällä hetkellä pitäisi olla 0,55.
Kevääseen 2023 mennessä mitoituksen pitäisi lain mukaan olla 0,7. Se tarkoittaa, että ympärivuorokautisen hoidon yksiköihin pitää lähivuosina palkata 4 700 uutta lähi- ja sairaanhoitajaa.
Marraskuussa 2020 neljäsosa vastaajista ilmoitti toimivansa vajaalla henkilöstöllä, jos ammattilaisia ei saada palkattua.
”Oletettavasti rekrytointitilanne ei ole marraskuusta helpottunut. Koronaepidemia on vaikeuttanut henkilöstön saatavuutta vanhuspalveluihin edelleen,” sanoo THL:n johtava tutkija Hanna Alastalo tiedotteessa.
”Tilanne on huolestuttava, koska jatkuessaan rekrytointiongelmat saattavat pakottaa yksiköt laskemaan asiakasmääriään, jotta lakisääteinen mitoitus saavutetaan. Tarvitaan nopeita toimia henkilöstön saatavuuden parantamiseksi,” jatkaa THL:n johtaja asiantuntija Sari Kehusmaa.
Tehyn Flinkman hämmästelee, miten vanhukset aiotaan hoitaa, jos tehostetun palveluasumisen paikkoja vähennetään hoitajapulan vuoksi. Hänen mielestään ei riitä, että vanhustenhuollossa todetaan olevan hoitajapula ja sen vuoksi lakia ei noudateta.
”Vanhustenhoidon rekrytointiongelmat ovat kestäneet vuosia ja takana olevat syyt tiedämme. Työolot ja palkka on saatava paremmiksi, jotta hoitajat saadaan pysymään alalla ja heitä pystytään palkkaamaan lisää. Työn veto- ja pitovoima on vihdoin saatava kuntoon. Tämä koskee myös kotihoitoa.”