Kolme neljästä suomalaisesta kertoo kuitenkin liikkuvansa vapaa-ajallaan jonkin verran. Väestötasolla tämä vastaa yli kolmea miljoonaa liikkujaa.
Ruudun ääressä vietetty aika vähentää liikunnan määrää. Miehistä 45 prosenttia ja naisista 39 prosenttia istuu vapaa-ajalla ruudun ääressä yli kolme tuntia päivässä.
”Liikkumattomuus aiheuttaa terveysongelmia ja lisää sote-kustannuksia. Kansanterveyden ja -talouden näkökulmasta on pidettävä huoli, että liikuntaan ja liikkumiseen on tasa-arvoiset mahdollisuudet. Erityisesti tulisi huomioida matalassa sosioekonomisessa asemassa olevat sekä ikääntyvät”, sanoo THL:n erikoistutkija Jouni Lahti.
Tutkimuksen perusteella noin 20 prosenttia aikuisista ei mielestään nuku riittävästi. Riittämätön uni on yleisintä 40–54-vuotiailla, joista vajaa kolmannes nukkuu liian vähän.
Viidesosa sekä miehistä että naisista on iltavirkkuja. Iltavirkkujen osuus on suurin 20–39-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa vajaa kolmannes on iltavirkkuja.
”Iltavirkkuus yhdistyy usein riittämättömään uneen. Päivärytmiä voi säännöllistää esimerkiksi noudattamalla ateriarytmiä ja ajoittamalla liikunta joko aamuun tai iltapäivään. Tämä kohentaa unta, vähentää univelkaa ja todennäköisesti edistää terveyttä”, kertoo THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen.
Myös ruokailutottumuksissa olisi korjattavaa. Kyselyn vastausten perusteella joka kolmas aikuinen syö kalaa vähintään kaksi kertaa viikossa. Suositusten mukaan kalaa tulisi syödä 2–3 kertaa viikossa. Yli 75-vuotiaista vajaa puolet syö kalaa 2–3 kertaa viikossa. Sen sijaan 20–39-vuotiaista miehistä vain 24 prosenttia ja naisista 17 prosenttia syö kalaa vähintään kaksi kertaa viikossa.
Ikääntyneet syövät nuorempia useammin myös täysjyvätuotteita, kuten täysjyväleipää, -puuroa tai -viljalisäkettä. Yli 65-vuotiaista miehistä 65 prosenttia ja naisista 72 prosenttia syö täysjyvätuotteita vähintään kerran päivässä. Sen sijaan 20–39-vuotiaista miehistä 36 prosenttia ja naisista 51 prosenttia syö täysjyvätuotteita päivittäin.
”Ravitsemussuositukset korostavat kasvikunnan tuotteiden ja kalan merkitystä ruokavaliossa. Kestävästi pyydetyn ja kasvatetun kalan syöminen on eduksi paitsi terveydelle, myös ympäristölle. Täysjyvätuotteet puolestaan turvaavat kuidun saantia ja ovat hyvä ravintoaineiden ja kasviproteiinin lähde”, sanoo THL:n erikoistutkija Niina Kaartinen.
Hyviä ruokavalintoja voidaan tukea monilla keinoilla. Keskeisiä keinoja ovat ruokapalveluiden ateriatarjonnan parantaminen, ruokakasvatuksen kehittäminen ja myönteinen ruokapuhe yhteiskunnassa.
THL:n Terve Suomi -väestötutkimus toteutettiin syksyllä 2022 ja keväällä 2023. Kyselyosuuteen kutsuttiin 61 000 satunnaisesti valittua, 20 vuotta täyttänyttä henkilöä eri puolilta Suomea. Heistä 10 000 sai lisäksi kutsun monipuoliseen terveystarkastukseen. 28 000 (46 % kutsutuista) vastasi kyselyyn ja 5 700 (58 % kutsutuista) osallistui terveystarkastukseen.
Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia raportoidaan laajasti syksyn aikana.
