Osana ohjelmaa on laadittu sote-henkilöstön riittävyyttä, saatavuutta ja pysyvyyttä turvaava tiekartta seuraavalle hallituskaudelle vuoteen 2027. Ohjelmassa on jo vuosille 2022–23 linjattu konkreettisia toimenpiteitä yli 40, jotka pääosin ovat toteutuksessa.
Rytkösen mukaan päätösseminaarin otsikko ”Hyvinvoiva ja osaava ammattilainen oikeassa paikassa oikealla osaamisella” on loistava kiteytys. Siitä voi hänen mukaansa johtaa ratkaisuehdotuksia, kuten työolojen parantaminen ja työnjaon uudistaminen.
”Terveydenhuollon ammattihenkilöiden osaamista tulee käyttää täysimääräisesti ja heidän tulee voida keskittyä työhön, johon heidät on koulutettu. Tämä edellyttää sote-alalla riittävästi muutakin henkilökuntaa, kuten esimerkiksi osastosihteereitä, avustavaa henkilöstöä tai vaikkapa it-tukipalveluita.
Puheenjohtaja Rytkösen viesti työnantajille on, että palkkauksen ja työolojen parantaminen ovat edelleen keskeisiä vastauksia alan kysymyksiin.
”Uudet hyvinvointialueet ovat tässäkin paljon vartijoina. Hyvällä henkilöstöpolitiikalla voi oikeasti saada paljon myönteistä aikaan. Kuunnelkaa henkilöstöä, antakaa vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön ja palkitkaa myös paikallisesti rahalla.”
Osana ohjelmaa ovat valmistuneet myös vastuullisuussuositukset sote-henkilöstön kansainvälisiin rekrytointeihin. Tavoitteena on edistää vastuullisuusnäkökulmien huomioimista kansainvälisissä rekrytoinneissa sekä torjua työvoiman hyväksikäytön riskejä.
Tehyn puheenjohtajan näkemyksen mukaan alan työvoimapula ei hellitä, ellei työperäistä maahanmuuttoa lisätä selvästi.
”Emme pärjää muuten. Työperäisen maahanmuuton lisääminen edellyttää toimia seuraavalta hallitukselta. Tutkintojen tunnustamisen polku on saatava kuntoon myös hoitohenkilöstölle vastaavalla tavalla kuin lääkäreillä.”
Tehyn mukaan Suomi voi luopua sote-henkilöstön saatavuusharkinnasta. Saatavuusharkinta tarkoittaa, että ulkomailla olevan työntekijän hakiessa oleskelulupaa Suomesta TE-toimisto selvittää, olisiko avoinna olevaan paikkaan jo tarjolla työntekijää kotimaasta.
Samalla kuitenkin pitää tehostaa ulkomaailta työskentelemään tulevien työehtojen ja -olojen valvontaa. Lisäksi rekrytoinnissa tulee noudattaa eettisiä pelisääntöjä. Myös kotouttamiseen pitää olla riittävästi resursseja ja sitä on edistettävä myös perheenyhdistämistä helpottamalla.
