Tehyn kyselyn mukaan osastonhoitajien työhön vaikuttavat säästöpaineet, yt-menettelyt, isommat yksiköt ja lisääntynyt hallinto.
Hyvinvointialueuudistus on kasvattanut osastonhoitajien ja apulaisosastonhoitajien hallinnollisen työn määrää. Hoitotyön johtajilla ei myöskään ole tarpeeksi päätösvaltaa. Myös halu vaihtaa alaa on yleistä.
Tilanne selviää Tehyn kyselystä, johon vastasi noin 1 260 hoitotyön johtajaa.
Vastanneista hoitotyön johtajista 63 prosenttia kertoo hyvinvointialueuudistuksen kasvattaneen hallinnollisen työn määrää. Etenkin lähiesihenkilöt kokevat näin.
Eniten alanvaihtohalukkuutta esiintyy osastonhoitajien ja apulaisosastonhoitajien keskuudessa. Heistä 81 prosenttia on harkinnut alan vaihtoa.
Yleisimmät syyt suunnitelmille vaihtaa alaa ovat jatkuva sopeutuminen muuttuviin resursseihin kuten poissaoloihin ja henkilöstösiirtoihin, parempi palkka muualla ja jatkuva kiire.
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo, että paineet kohdistuvat nyt kohtuuttomalla tavalla lähiesihenkilöihin.
"Viime viikolla kuulimme Husin yt-pommista, joka koskettaa kaikkia 28 000 työntekijää. Jatkuvat YT-neuvottelut, säästöt ja suuremmat osastot – siinäpä kohtuutonta työsarkaa, joka vaikuttaa jaksamiseen ja halukkuuteen pysyä alalla."
Kyselyyn vastanneista lähiesihenkilöistä lähes puolet oli melko tai erittäin tyytymätön johtamisrakenteeseen.
Johtamisrakenteen ongelmia ovat liialliset hierarkiatasot, joita on etenkin lähiesihenkilöiden mielestä liikaa. Tämä johtaa helposti päätöksenteon hitauteen ja toiminnan kankeuteen.
Hoitotyön johtajat pystyvät kyselyn mukaan vaikuttamaan hoitotyön kehittämiseen ja johtamiseen, mutta talouteen liittyvissä asioissa päätösvalta on melko vähäistä.
Tehyn mukaan hoitotyön johtajat johtavat sosiaali- ja terveydenhuollon suurinta resurssia eli hoitohenkilökuntaa.
"Hoitotyön johtajilla tulisi ehdottomasti olla nykyistä enemmän itsenäistä päätösvaltaa toimintaan, talouteen ja henkilöstöön", toteaa Tehyn yhteiskuntasuhteiden johtaja Kirsi Sillanpää.
Hoitotyön johtajat tyrmäävät kyselyssä aikuiskoulutustuen lakkauttamisen: 91 prosenttia suhtautuu lakkauttamiseen kielteisesti. Vastaajien mielestä tuen lakkauttaminen hankaloittaa sote-alan ammattilaisten uralla etenemistä ja työvoiman saatavuutta.
Sote-alan ammattihenkilöt olivat suurin aikuiskoulutustuen käyttäjäryhmä. Toiselta alalta sote-alalle vaihtaneita oli vuonna 2022 6364 ja sotealalla jatkokouluttautuneita 3572.
Aikuiskoulutuksen lakkauttamista koskeva laki astui voimaan kesäkuun alussa.
Kyselyn totettu Aula Research Tehyn toimeksiannosta vuoden alussa. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 262 hoitotyön johtajaa ja vastausprosentti oli 26.
