”Väestön ikääntyessä palvelujen tarve vääjäämättä kasvaa. Ympärivuorokautisen palveluasumisen henkilöstömitoitusta ei saa laskea", sanoo Tehyn työvoimapoliittinen asiantuntija Mervi Flinkman.
Hänen mukaansa säästöjen hakeminen kaikkein eniten hoitoa tarvitsevien vanhusten hoidosta on lyhytnäköistä ja aiheuttaa inhimillistä kärsimystä.
”Se myös lisää henkilöstön kuormitusta ja samalla vähentää vanhuspalveluissa tehtävän työn veto- ja pitovoimaa. Tähän meillä ei ole yhteiskunnassa varaa.”
Toteutuessaan pudotus tulisi voimaan ensi vuoden alussa. Lakiluonnoksessa oleva vähimmäismitoitus 0,6 täyttyi huhtikuussa 99 prosentissa yksiköistä.
Vähimmäismitoitus toteutui parhaiten Keski-Uudellamaalla, jossa kaikki yksiköt täyttivät alarajan 0,65. Vaikeinta vähimmäismitoituksen saavuttamisessa oli Pohjanmaalla, jossa 20 prosenttia yksiköistä ei täyttänyt vähimmäismitoitusta. Yli 0,7 mitoitus oli suhteellisesti yleisintä Kainuussa ja Keski-Suomessa, joissa noin puolessa alueen yksiköistä mitoitus oli 0,7 tai enemmän.
”Vähimmäismitoituksen 0,65 alittavia yksiköitä on Keski-Uusimaata lukuun ottamatta kaikilla hyvinvointialueilla. Vuoden vaihteessa mahdollisesti voimaan tulevan 0,6 mitoituksen alittavia yksiköitä löytyi 11 alueelta”, kertoo THL:n erikoistutkija Kim Josefsson.
THL seuraa lakisääteisen henkilöstömitoituksen toteutumista puolivuosittain erilliskyselyllä. Seurannassa yksiköt tallentavat itse työtuntitietonsa ja asiakasmäärän THL:n tietokantaan. Yksiköt vastaavat annettujen tietojen oikeellisuudesta. THL laskee tallennetuista työaikatiedoista mitoituksen vanhuspalvelulain edellyttämällä tavalla kaikille yksiköille.