Kokenut sairaanhoitaja saa varmemmin tukea lyhyestäkin perehdytyksestä. Vähemmän alla olleet kokevat, ettei lyhyt perehdytys tue etenkään itsenäistä päätöksentekoa. Tämä käy ilmi tuoreessa kyselytutkimuksessa. Se tehtiin sairaanhoitajille, jotka siirtyivät hoitamaan koronapotilaita tehohoitoon.
Varautuminen siihen, että tehohoitoa vaativat koronapotilaat voidaan hoitaa, vaati nopeita ratkaisuja keväällä 2020. Se tarkoitti sitä, että muualta tehohoitoon siirrettyjä työntekijöitä perehdytettiin erittäin nopealla aikataululla.
”Tämä kuormitti perehdytettävää, perehdyttäjää ja koko työyhteisöä. Näissä tilanteissa on tosi tärkeää kuormituksen hallinta”, sanoo
Tehyn työelämäasiantuntija Kaija Ojanperä.
Kevään ja syksyn 2020 aikana Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä toimi enimmillään yli 1 500 terveydenhuollon ammattilaista muuttuneissa työtehtävissä. Meilahden tornisairaalan teho-osastoilla perehdytettiin kaikkiaan 260 sairaanhoitajaa viiden viikon aikana.
Tänä keväänä Husissa on tehty sairaanhoitajille kyselytutkimus, jonka tarkoituksena on ollut kerätä kokemustietoa läpikäydystä tehohoitotyön perehdytyksestä ja selvittää kehittämiskohteet. Tutkimus on tehty osana Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin opinnäytetyötä ja vastaajina oli 46 sairaanhoitajaa.
Vastausten perusteella koronapandemian aiheuttamat työsiirrot tuottivat henkistä kuormitusta erityisesti silloin, kun se linkittyi uuden oppimiseen. Kokemus oli sama työkokemusvuosista riippumatta. Sen sijaan perehdytyksen riittävyydessä ja perehdytyksen onnistumiskokemuksissa oli selkeitä eroja vastaajien kesken.
”Mitä pidempi työkokemus vastaajilla oli, sitä varmemmin he kokivat lyhyen perehdytyksen tukevan osaamistaan tehohoitotyössä,” sanoo Kamilla Rautio, joka on opinnäytetyön tekijä ja yksi tehohoitoon siirretyistä sairaanhoitajista.
Vastausten valossa pitkän työkokemuksen omaavat sairaanhoitajat tunsivat myös vähemmän epävarmuutta annettujen tehtävien suorittamiseen nopean perehdytyksen jälkeen kuin vähemmän aikaa alalla toimineet hoitajat. Alle kolme vuotta hoitotyössä toimineet sairaanhoitajat kokivat tehohoitotyön perehdytyksen riittämättömänä erityisesti itsenäisen päätöksenteon tukena.
Eniten arvoa perehdytysmateriaalille antoivat vähäisen työkokemuksen omaavat sairaanhoitajat. Työkokemusvuosiltaan vanhimman ryhmän kokemus perehdytysmateriaalista osoittaa ammatillisen tiedon ja taidon siirtymisen tapahtuvan muussa kuin erilaisissa materiaaleissa.
”Kokeneempi ammattiryhmä on tottunut oppimaan työvuosiensa aikana kliinisessä hoitotyössä. Heille digitaalisten oppialustojen käyttö on vierasta ja vaatii muun muassa tietoteknisiä taitoja”, Rautio kertoo.
Tehyn Kaija Ojaperän mukaan perehdytykseen liittyvät kysymykset poikivat yhteydenottoja Tehyyn etenkin viime keväänä. Päällimmäisenä asiana oli työntekijän huoli, ettei hallitse uutta työtä, koska perehdytys on ollut liian lyhyt.
”Työntekijän pitää kertoa esihenkilölle, missä asioissa hän tarvitsee lisää perehdytystä. Tämä on myös vastuukysymys, koska jokainen terveydenhuollon ammattihenkilö vastaa omasta tekemisestään tai tekemättä jättämisestään.”
