Suuri osa sisäilmasta sairastuneista ei pääse ammattitautitutkimuksiin liian kapean Käypä hoito -suosituksen vuoksi.
Tuore Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma niputtaa sisäilmaoireita yhteen ympäristöherkkyyden ja toiminnallisten häiriöiden kanssa.
– Jos tämä on hoitoon hakeutuessa lähtökohta, tutkimus, hoito ja kuntoutus lähtevät väärille poluille, sanoo Tehyn työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä.
Ojanperän mukaan ohjelma ei riittävästi tunnista sisäilmasairastumista.
Tehy ja viisi muuta ammattiliittoa ilmaisivat syyskuun lopulla eriävän mielipiteensä, jossa ne toivat esille silloisen ohjelmaluonnoksen kapea-alaisuuden etenkin sisäilmasta sairastuneiden kohdalla.
Nyt julkaistu ohjelma nojaa edelleen Käypä hoito -suositukseen.
Ammattiliitot ovat vaatineet Majvik II -suosituksen ottamista tarkasteluun mukaan. Suositus on kattava, ja siinä on valmiita työkaluja kosteusvauriomikrobeihin liittyvien oireiden selvittelyyn.
Käypä hoito -suosituksen kapean tulkinnan takia suuri osa sairastuneita ei pääse ammattitautitutkimuksiin ja joutuu valituskierteeseen vakuutusyhtiöiden ja Kelan kanssa. Heidän toimeentulonsa vaikeutuu.
– Tärkein viestimme on, että ihmisten pitää pystyä olemaan työssään. Lainsäädännön ja eri ohjelmien pitää tukea tätä tavoitetta. Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman pitääkin jatkossa ottaa kantaa työpaikan vaihdoksen tukeen.
Rakennusten sisäilmaongelmien hallitsemiseksi ohjelma katsoo, että koulut ja päiväkodit tarvitsevat selkeät ohjeet tilanteiden nopeaa haltuunottoa varten. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa ei mainita.
– Samat ongelmat koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikkoja ja ohjeita tarvitaan, huomauttaa Ojanperä.
Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma on osa valtioneuvoston Terveet tilat 2028 -ohjelmaa, joka kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan.
