”Perusteltuja syitä voisivat olla esimerkiksi alan työvoimapula, palkkatasa-arvon edistäminen, palkkausjärjestelmän kehittäminen tai jokin muu alakohtainen painava peruste”, korostaa Rytkönen.
Juristi Jarkko Pehkonen Tehystä sanoo, että työmarkkinamallista on myös juridisesti katsoen sovittava eikä säädettävä lailla.
”Siitä sopiminen kuuluu niille työmarkkinajärjestöille, joiden neuvottelu- ja sopimusoikeuksista on kyse. Lainsäätäjä voi tukea työmarkkinatoimintaa omilla ratkaisuillaan, mutta palkankorotustason kirjaaminen lakiin sovittelijan toimivallan rajauksena ei ole mahdollista.”
Jos Suomi säätää lain, se rikkoisi Pehkosen mukaan useita kansainvälisen työjärjestön ILOn yleissopimuksia ja keskeisiä velvoitteitaan Euroopan unionin jäsenenä.
Lue lisää:
Tehyn tiedote: Vientivetoinen työmarkkinamalli ja sovittelijan käsien sitominen lailla veisi hoitajat ikuiseen palkkakuoppaan ja Suomen lähelle Unkarin tietä
Järjestöjen keskustelut uudesta palkkamallista päättyivät - "Tehyn linja on koko ajan ollut, että linjasta on voitava poiketa"