– Kun rokotekattavuus on riittävän laaja, työnantaja voi laumasuojan turvin käyttää myös työntekijää, jolla on syystä tai toisesta puutteellinen rokotussuoja.
Epäselvä pykälä on joillakin työpaikoilla johtanut käytännössä pakkorokottamiseen irtisanomisen pelossa.
– Rokotuspykälän pitää olla niin selkeä, että yksikään työnantaja ei voi tulkita sitä niin, että syntyy irtisanomisperuste, jos työntekijä ei ota jotakin rokotetta, Tehyn lakimies Matias Nyman sanoo.
– Rokotusten vapaaehtoisuus on tärkeää tartuntatautilain ensisijaisen tavoitteen eli rokotusmyönteisyyden ja rokotekattavuuden lisääntymisen vuoksi, Kukka muistuttaa.
Kukka peräänkuuluttaa työpaikoille avointa keskustelua ja perusteluja suojan tarpeesta. Ammattilaisille suunnattua tietoa rokotuksista on oltava helposti saatavilla, ja rokotuskäytännöt on kirjattava työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan sekä osaksi työterveyshuoltosopimusta.
– Työterveyshuolto vastaa työntekijöiden terveydentilan ja rokotusten selvittämisestä sekä rokottamisesta.
Työpaikoilla on rikottu myös yksityisyydensuojaa. Tehyyn tulleet palautteet paljastavat, että arkaluonteisia henkilötietoja on kerätty lomakkeilla, välitetty eteenpäin tai ne ovat olleet julkisesti nähtävillä ilmoitustauluilla.
– Pykälää on tarkennettava työntekijöiden henkilötietojen käsittelyn osalta sen mukaisesti, mitä yksityisyyden suojasta työelämässä annetussa laissa, työterveyshuoltolaissa sekä henkilötietolaissa säädetään, Kukka sanoo.
Muutosesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle 5. joulukuuta. Muilta osin tartuntatautilakia ei ole tarkoitus muuttaa.
– Muutosesitys ei saa jäädä eduskunnan säädösruuhkan jalkoihin, koska tilanne työpaikoilla on hankala.
Tartuntatautilain säädökset rokotuksista tulivat voimaan 1.3.2018. Laissa mainitaan tuhkarokko-, vesirokko-, hinkuyskä- ja influenssarokotukset. Tarkoitus on suojata potilaita tartuntataudeilta, ja lain tavoitteena on hyvä rokotuskattavuus.
Tehy kehottaa jäseniään ottamaan viranomaisten suosittelemat rokotteet.
