”Tämä on lukuisten Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten vastaista ja EU-oikeuden perusoikeussuojan vastaista. Työehtosopimukset ovat liiton jäsenten itselleen neuvottelemia työehtoja, eivätkä muut voi heitä erottaa omista sopimuksistaan”, sanoo Tehyn erityisasiantuntija, juristi Jarkko Pehkonen.
LAkiesityksessä esitetään, että luottamusmiehen sopimusoikeuksia järjestäytymättömän työnantajan palveluksessa kavennetaan. Tehy katsoo, että toteutuessaan esitys johtaisi epäloogisuuteen luottamusmiehen sopimusoikeuksissa ja ristiriitaan yhteistoimintalain neuvottelu- ja sopimusoikeuksien kanssa.
”Luottamusmies olisi edustavuudeltaan eri asemassa myös sillä perusteella, onko hänen työnantajansa järjestäytynyt vai ei. Työntekijät eivät kuitenkaan päätä työnantajansa järjestäytymisestä”, erityisasiantuntija Pehkonen huomauttaa.
Hän muistuttaa, ettei työntekijöiden työpaikkakohtaisilla edustusoikeuksilla kuulu olla mitään tekemistä sen kanssa, kuuluuko työnantaja liittoon vai ei.
Lakiesityksessä ei käsitellä kysymyksiä siitä, mihin tilanteeseen järjestäytymätön työnantaja käytännössä joutuisi, jos luottamusmies sopisi vain järjestäytyneiden työntekijöiden puolesta ja muiden työntekijöiden osalta sopimusoikeus olisi eri tahoilla.
Kyseenalaiseksi jää, miten työnantaja edes voisi sopia tai noudattaa eri työehtoja samoja töitä tekeviin työntekijöihin näiden ammattiliittoon kuulumisensa perusteella, kun yhdenvertaisuuslaki ja sen taustalla oleva direktiivi kieltää sen. Kuitenkin lakiesityksessä esitetään tällaista tilannetta käsittelemättä asiaa lainkaan EU-oikeuden syrjintäkieltojen tai työpaikkojen käytännön kannalta.
TYönantaja ei voisi edes saada tietoa siitä, keitä työntekijöitä luottamusmiehen solmima sopimus koskee. Ammattiliittoon kuuluminen on tieto, johon työnantaja ei ole oikeutettu. Kuitenkin työnantajan pitäisi tietää, keihin työntekijöihin se saa soveltaa sopimusta. Tältä perustalta yhtälö on mahdoton.
”Myöskään työnantajien kannalta ei ole harkittu sitä, miten paikallinen sopimien olisi käytännössä mahdollista”, Pehkonen sanoo.
Lainsäädännön oikea noudattaminen luottamusmiehen puuttuessa olisi sattuman varassa, kun sopijapuoleksi esitetyn henkilöstön enemmistön määritelmä, laskemistapa tai henkilöstön mahdollisuudet sopia asioista yhdessä on jätetty käsittelemättä.
”Työelämän sääntelyä ei voi rakentaa näin huteralla tavalla.”
Esitysluonnoksessa ei ole käsitelty kysymyksiä siitä, miten tuollainen sopimus tai sen irtisanominen edes voitaisiin käytännössä tehdä. Myöskään sopimuksen osapuolia, sen oikeusvaikutuksia henkilöstön vaihtuessa eikä sen asemaa työoikeudellisessa normisääntelyssä ei ole arvioitu.
”Henkilöstö kokonaisuudessaan sopijapuolena on erityisen vaikeaa toteuttaa työpaikoilla, joilla on vaihtelevasti määräaikaista työvoimaa, tarvittaessa töihin kutsuttavia työntekijöitä ja pitkiä työntekijöiden poissaoloja. Vuokratyön osalta tämä sääntely olisi täysin toimimatonta”, Pehkonen jatkaa.
Tehyssä katsotaan, että lakipakettia tulisi parantaa tunnustamalla luottamusmiehen asema ensisijaisena paikallisten sopimusten sopijaosapuolena kaikissa tilanteissa riippumatta siitä, onko työnantaja järjestäytynyt vai ei.
”Jos luottamusmies on valittu, hän sopii kaikkien kyseiseen henkilöstöryhmään kuuluvien työntekijöiden puolesta, kuten työaikalaissa on jo nyt säädetty. Tämä ratkaisisi ongelmat myös työnantajien kannalta ja mahdollistaisi paikallisen sopimisen.”
Tehyn mukaan lakiesitystä pitäisi myös tasapainottaa siten, että työnantajien riittävät kannustimet kuulua työnantajaliittoihin varmistetaan. Vain näin turvattaisiin työehtosopimusten merkitys vähimmäistyöehtojen tason määrittäjä myös jatkossa.
Lakiesitys ei rajaustensa vuoksi kosketa Tehyn jäseniä kunnissa eikä hyvinvointialueilla, mutta se koskee Tehyn jäsenistöä yksityisen sektorin sopimusaloilla.
Tehy on jättänyt lakiehdotuksesta lausunnon tänään perjantaina 12. huhtikuuta.
