Täydentävä koulutus jää puolitiehen alle kouluikäisten kasvatuksessa

Yli puolet varhaiskasvatuksen henkilöstöstä saa vähemmän kuin kolme täydennyskoulutuspäivää vuodessa. Kokonaan vaille täydennyskoulutusta jäi kuntien palveluksessa olevista vastaajista 16 prosenttia ja yksityisten palveluntarjoajien palveluksessa olevista 38 prosenttia.

Tämä käy ilmi vastikään ilmestyneestä opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksestä, joka käsittelee varhaiskasvatuksen henkilöstöä ja lapsen kehityksen ja oppimisen tuen toteuttamista.

Sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutuksesta ei ole määräyksiä, mutta suositukset puhut keskimäärin 3–10 vuosittaisen koulutuspäivän puolesta. 

Henkilöstö toivoo täydennyskoulutusta erityisesti uusien opetussuunnitelmien painopisteistä, kuten lapsen osallisuudesta, pedagogisesta dokumentoinnista sekä laaja-alaisesta osaamisesta. Johtajat toivovat täydennyskoulutusta pedagogiikan johtamisesta ja henkilöstöjohtamisesta.

Henkilöstön osalta selvityksen muita keskeisimpiä kysymyksiä ovat johtaminen, kelpoisen työvoiman saatavuus ja alanvaihtosuunnitelmat.

Kolmannes vastaajista toi ilmi, ettei kelpoisia henkilöitä ole tarpeeksi saatavilla vakituisiin tai määräaikaisiin työsuhteisiin. Puute koski erityisesti yliopistokoulutettuja lastentarhanopettajia.

Alan vaihtamista seuraavan kymmenen vuoden aikana suunnitteli selvityksen mukaan 31 prosenttia vastaajista. Syitä alan vaihtamiseen ovat muun muassa pienet palkat, arvostuksen vähäisyys, työn kuormittavuus ja vastuullisuus, vähäiset etenemismahdollisuudet, epäselvät työnkuvat sekä vähäiset vaikutusmahdollisuudet omaan työhön.

Henkilöstöä koskevaan kyselyyn vastasi 13 290 varhaiskasvatuksen ammattilaista, mikä kattaa 24 prosenttia varhaiskasvatuksen henkilöstöstä Suomessa. Vastauksia saatiin 282 kunnasta, eli 96 prosentista Manner- Suomen kunnista.