Valtiosektorin puolella on syntynyt sopu, mutta Norjan hallitus päätti lopettaa kuntia ja pääkaupunki Osloa koskevan lakon 13. kesäkuuta. Perusteluna hallitus käytti sitä, että se katsoo lakon vaarantavan kansalaisten terveyttä ja turvallisuutta.
Ammattiliitto on tyrmistynyt.
”Lakko-oikeus on olennainen osa työelämän voimatasapainoa ja demokratian perusta”, sanoo Unio Oslon neuvottelujohtaja Aina Skjeftstad Andersen.
Tanskan lakko alkaa näillä näkymin lauantaina 19. kesäkuuta ja siihen osallistuu 5 350 sairaanhoitajaa.
”Tyytymättömyys palkkoihin on kasvanut liian suureksi”, sanoi Tanskan sairaanhoitajien liiton puheenjohtaja Grete Christensen järjestön tiedotteessa.
Tyytymättömyyteen on vaikuttanut koronapandemia, jonka myötä terveydenhuollon ammattilaisten työkuorma on kasvanut. Christensenin mukaan sairaanhoitajat työskentelivät jo ennen koronavirusta suuren paineen alla, mutta epidemian aikana paine on kasvanut.
Selkeä enemmistö eli 66,7 prosenttia Tanskan Sairaanhoitajaliiton jäsenistä torjui sovintoesityksen jäsenäänestyksessä.
Lakon ulkopuolelle jäävät muun muassa korona-, syöpä-, psykiatrisia ja lapsipotilaita hoitavat sairaanhoitajat.
Suomen tavoin Skandinavian maiden terveydenhoitoala on jo vuosia kamppaillut pahenevan työvoimapulan kourissa. Tilanne on varsin samanlainen kaikissa Pohjoismaissa. Norjassa hoitajien palkkataso on selvästi korkeampi kuin Suomessa, mutta myös elinkustannukset ovat Norjassa paljon kalliimmat.
Suomessa Tehy on käynyt työtaistelua neljästi. Tehyn kuntasektorin jäsenet olivat lakossa vuosina 1983 ja 1995. Vuonna 2007 järjestö uhkasi erikoissairaanhoidon tehyläisten joukkoirtisanoutumisella. Ahvenanmaan maakuntahallinnon palkkalistoilla olevat tehyläiset lakkoilivat kesän 2003, ja saivat sen myötä oman työehtosopimuksen.
Kun järjestö on solminut työnantajapuolen kanssa työehtosopimuksen, vallitsee työrauha eikä silloin käydä työtaisteluja. Suomessa kuntapuolen sopimus on voimassa vuoden 2022 helmikuun loppuun.
