Taas uusia yt-neuvotteluita hyvinvointialueille – ”Ei tämä ainakaan ole omiaan lisäämään alan veto- ja pitovoimaa”

Hyvinvointialueet ovat käynnistäneet uusia yhteistoimintaneuvotteluja. Keski-Suomen neuvottelut koskevat koko henkilöstöä. Kainuussa kaavaillaan ensihoidon osittaista ulkoistamista.

Kuvateksti
Keski-Suomen hyvinvointialueella työnantaja on arvioinut, että vähennysten tarve on enintään 200 henkilötyövuotta.
Kuva: Tommi Anttinen / Lehtikuva

Keski-Suomen hyvinvointialue liittyi viime viikolla niiden hyvinvointialueiden joukkoon, jossa käynnistyivät yhteistoimintaneuvottelut.

Syynä on taloudellinen tilanne. Elokuun lopulla tilinpäätösennuste näytti 96 miljoonan euron alijäämää tälle vuodelle.

Yt-neuvotteluiden kohteena on koko henkilöstö. Yt-neuvotteluissa tarkastellaan muun muassa johtamisjärjestelmää. Tavoitteena on vapauttaa tai siirtää työpanosta varsinaiseen potilas- ja asiakastyöhön.

Mainos alkaa
Turvan mainos.
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Turvan mainos.
Mainos päättyy

Työnantaja on arvioinut, että vähennysten tarve on enintään 200 henkilötyövuotta.

Henkilöstökustannuksiin pyritään vaikuttamaan muun muassa palvelussuhteiden vakinaistamisella. Henkilöstövuokrauksesta pyritään vaiheittain luopumaan.

Tehyn pääluottamusmies Anne Puronahon mukaan ratkaistavana on vaikea yhtälö, kun ottaa huomioon sote-alan vaikean työvoimapulan.

”Minkä viestin tämä antaa alan opiskelijoille? Ei tämä ainakaan ole omiaan lisäämään alan veto- ja pitovoimaa. Työnantaja on ilmoittanut, että säästöihin pyritään muilla keinoin kuin lomautuksin tai irtisanomisin, mutta näitä keinoja ei ole suljettu pois.”

Yt-neuvotteluja ja säästösuunnitelma on myös Helsingin kaupungissa ja muilla hyvinvointialueilla, kuten Lapissa, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa.

Kainuun hyvinvointialueella ovat käynnissä koko henkilöstöä koskevien yt-neuvottelujen sijaan kohdekohtaiset. Suunnitelmissa on ensihoitoa koskeva osaulkoistus ja ateria- ja puhtaanapidon palveluun ulkoistus.

Lue lisää

Hyvinvointialueet etsivät säästökohteita – Pirkanmaan tavoitteena 500 henkilötyövuoden säästöt