2. Miksi sopimus on tärkeä?
Kunnissa työskentelevän sote-henkilöstön työehdoista neuvotellaan sote-sopimuksen ansiosta jatkossa omassa neuvottelupöydässä. Siellä neuvottelijat voivat keskittyä nimenomaan sote-alaa koskeviin kysymyksiin. Tehy on ajanut omaa sote-sopimusta muun muassa palkkauksen parantamisen työkaluksi.
3. Mitä seuraavaksi?
Tehy pääsee ensimmäistä kertaa kunnolla hyödyntämään sote-sopimusta ensi vuoden alussa. Nykyinen sote-sopimus samoin kuin kunta-alan yleinen työ- ja virkaehtosopimus ovat voimassa 28.2.2022 asti. Ensi kevään neuvottelukierroksella neuvotellaan siitä, millainen on sote-sopimuksen sisältö tämän jälkeen. Neuvotteluosapuolina ovat palkansaajajärjestöt ja KT Kuntatyönantajat, jonka virallinen nimi on nykyään ”Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT”. Nimenmuutos ennakoi sote-uudistuksessa tapahtuvaa liikkeenluovutusta, jossa henkilöstö siirtyy hyvinvointialueiden palvelukseen.
4. Entä varhaiskasvatus?
Tehy neuvottelee varhaiskasvatuksessa työskentelevien jäsentensä työehdoista kuten tähänkin asti. Varhaiskasvatuksessa työskentelevien ammattiryhmien, kuten lastenhoitajien, lähihoitajien ja sosionomien, työehdot määräytyvät KVTESin mukaan samaan tapaan kuin ennenkin. Varhaiskasvatuksessa työskentelevät ovat KVTESin suurin henkilöstöryhmä, mikä Tehyn mukaan tehostaa heidän edunvalvontaansa.
Jaksotyöhön saatiin kaivattuja muutoksia
Sote-sopimus toi jo nyt mukanaan toivottuja muutoksia sote-henkilöstölle tärkeään jaksotyöhön.
”Muutokset lisäävät työhyvinvointia ja joustavuutta autonomiseen työvuorosuunnitteluun”, kertoo Tehyn edunvalvonta-asiantuntija Juha Honkakoski.
Muutoksia kaivattiin, sillä vuoden 2020 alussa uudistunut työaikalaki on aiheuttanut hankaluuksia jaksotyössä. Työaikalain mukaan vuorokausilepo on jaksotyössä vähintään 11 tuntia eli työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana tulee olla vähintään 11 tuntia yhtäjaksoista vapaata. Se on estänyt muun muassa tekemästä ilta–aamu-yhdistelmiä tai 13–15 tunnin työvuoroja.
Sote-sopimuksessa olevan määräyksen mukaan Tehyn ammattiosasto ja työnantaja voivat sopia nyt paikallisella sopimuksella, että vuorokausilepo lyhenee jaksotyössä yhdeksään tuntiin.
”Tämä mahdollistaa joustoja autonomiseen työvuorosuunnitteluun, vähentää ykkösvapaita ja lisää työhyvinvointia”, Honkakoski sanoo.
Paikallisessa sopimuksessa pitää olla ehto, että vuorokausilevon lyhentämisen tulee perustua työntekijän suostumukseen. Työnantaja ei voi siis pakottaa työntekijää lyhentämään vuorokausilepoa yhdeksään tuntiin.
Sote-sopimus varmistaa myös, että kolmen viikon jaksossa on vähintään kuusi vapaapäivää.
”Aiemmin jaksotyössä ei ole ollut määräystä, joka turvaisi vapaapäivien määrää muutoin kuin viikkolevon toteutumisen näkökulmasta. Toimiessani pääluottamusmiehenä näin usein listoja, joille oli suunniteltu kolmeen viikkoon vain neljä tai viisi vapaata. Listat olivat kyllä määräysten mukaiset mutta eivät millään tavalla inhimilliset. Sote-sopimus varmistaa, että vapaapäiviä tulee kolmen viikon listalle kuusi”, Honkakoski sanoo.
Vapaapäiviksi lasketaan vain kokonaiset vapaat vuorokaudet: päivä alkaa 00.00 ja päättyy 24.00. Vapaapäivät tulee antaa mahdollisuuksien mukaan lauantai–sunnuntai-yhdistelmänä. Vähintään kerran kolmessa viikossa pitää olla kaksi vapaapäivää peräkkäin.
Muutos ohjaa vapaapäivien keskittämiseen ja pidempiin vapaaputkiin.
Muutos on määräaikainen ja voimassa 28.2.2022 asti eli siihen asti kuin nykyinen sote-sopimuskin on voimassa. Sote-sopimuksen valtakunnalliset sopimusosapuolet seuraavat muutoksen toimivuutta ja paikallisten sopimusten vaikutuksia.
Sote-sopimukseen pääset tutustumaan täällä.
Lue lisää: Tehy ja SuPer: Tänään tehdään historiaa
