Sote-ala kärjessä, kun tarkastellaan häirintään ja työssä kuormittumiseen liittyviä yhteydenottoja

Työsuojeluviranomaiset saivat vuonna 2022 häirintään ja työssä kuormittumiseen liittyviä yhteydenottoja noin 2 200. Niistä isoimpana ryhmänä olivat sote-alan ilmoitukset.

Kuvateksti
Sote-alan häirintä näkyy ykkössijana työsuojeluviranomaisten raportissa.
Kuva: Ari Korkala

Sosiaali- ja terveysala on edelleen ykkösenä, kun vertaillaan sitä, mistä työsuojeluviranomaiset saivat eniten yhteydenottaja liittyen häirintään ja työssä kuormittumiseen.

Sote-alan osuus oli 20 prosenttia, kun esimerkiksi julkisen hallinnon, kaupan ja koulutuksen osuus oli kullakin noin 10 prosenttia.

Häirintään ja työssä kuormittumiseen liittyviä yhteydenottoja tuli työsuojeluviranomaiselle viime vuonna yhteensä noin 2 200. Häirintään liittyviä yhteydenottoja oli noin 1 500 ja työssä kuormittumiseen liittyviä 900. Osassa yhteydenotoista oli kyse molemmista.

Häirintään ja työssä kuormittumiseen liittyvien yhteydenottojen kokonaismäärä on pysynyt viime vuosina suunnilleen samana. Työssä kuormittumiseen liittyvien yhteydenottojen osuus on kuitenkin kasvanut.

Noin 170 häirintään liittyvässä tapauksessa työntekijä teki kirjallisen valvontapyynnön, jonka perusteella tarkastaja arvioi, voiko asiassa ryhtyä valvontatoimenpiteisiin. Työssä kuormittumisesta tehtiin hieman alle 70 valvontapyyntöä. Useassa tapauksessa oli kyse sekä häirinnästä että kuormittumisesta.

Tarkemmat tiedot selviävät työsuojeluviranomaisen tuoreesta raportista. Se sisältää on myös tapauskuvauksia vuoden 2022 valvonnasta.

Häirintään liittyviä tarkastuksia tehtiin 59. Tarkastuksissa valvottiin erityisesti sitä, oliko työnantaja ryhtynyt toimenpiteisiin häirinnän lopettamiseksi, kun oli saanut tiedon työntekijän kokemasta terveyttä vaarantavasta häirinnästä.

Vajaassa puolessa häirintään liittyvistä tarkastuksista havaittiin, ettei työnantaja ollut noudattanut työturvallisuuslain mukaisia velvollisuuksiaan. Tyypillistä oli, että työnantaja ei ollut ryhtynyt lainkaan toimenpiteisiin häirinnän poistamiseksi tai toimet häirinnän lopettamiseksi havaittiin riittämättömiksi.

Usein työnantaja ei myöskään ollut ollenkaan selvittänyt tapahtumien kulkua tai oli selvittänyt häirintää viiveellä tai puutteellisesti. Joissain tapauksissa oli kyse siitä, että työnantaja itse oli käyttäytynyt epäasiallisesti.

Työsuojeluviranomainen muistuttaa, että häirintää voi ja pitää ennaltaehkäistä työpaikoilla.

”Selkeät toimintatavat epäasiallisesta kohtelusta ilmoittamiseen ja pelisäännöt hyvään työpaikkakäyttäytymiseen ennaltaehkäisevät häirintätilanteiden syntymistä. Esihenkilöiden koulutus epäasiallisen kohtelun tilanteiden käsittelyyn on erityisen tärkeää”, painottaa ylitarkastaja Päivi Laakso Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta.

 

Soittaa voi nimettömästi

Työsuojeluviranomaisten valtakunnallinen puhelinneuvonta palvelee arkisin klo 9–15 numerossa 0295 016 620. Puhelinneuvontaan voi soittaa nimettömästi. Yksittäisen työntekijän asiaa valvotaan vain hänen omalla suostumuksellaan. Työsuojeluviranomaiselle voi myös antaa nimettömän vihjeen työpaikalla esiintyvästä häirinnästä tai kuormituksesta.