Selkäkivut käyvät kukkarolle

Hyvä lihaskunto vähentää naishoitajien selkäkivuista johtuvia terveydenhuollon kustannuksia.

Kuvateksti
Tilastoissa selkäkivut ovat toiseksi yleisin syy yli kymmenen päivän sairauspoissaoloihin. Kuva iStock

UKK-instituutin naishoitajille tekemä selkäkipututkimus osoittaa, kuinka säännöllinen liikunta ja hyvä lihas- ja kestävyyskunto säästävät terveydenhuollon kustannuksia ja vähentävät sairauspoissaoloja selkäkipua potevilla naishoitajilla.

Hyvä kestävyys - ja lihaskunto vähensi sairauspoissaolojen määrää siten, että parhaaseen kolmannekseen kestävyyskunnossa kuuluvilla oli lähes yhdeksän kertaa vähemmän selkäkivusta aiheutuneita sairauspoissaoloja kuin huonommalla kolmanneksella. Lihaskunnon osalta vastaava ero oli jopa 15-kertainen.

Tutkimukseen osallistui 219 raskasta hoitotyötä tekevää naishoitajaa. Tutkimukseen hyväksyttiin 30–55­-vuotiaita naisia, joilla oli epäspesifi ajoittainen selkäkipu ja kivun voimakkuus vähintään kaksi asteikolla nollasta kymmeneen. Tutkimuksesta poissulkukriteereinä olivat aikaisempi selkäleikkaus, pitkittynyt selkäkipu, selkään kohdistunut tapaturma tai äskettäinen synnytys.
Ennen eri hoitomuotojen alkua selvitettiin liikunnan määrän sekä kestävyys- ja lihaskunnon yhteyttä selkäkivusta aiheutuviin terveydenhuollon kustannuksiin ja sairauspoissaoloihin. Tiedot kerättiin kyselylomakkeella edeltävän kuuden kuukauden ajalta.

Kelan sairausvakuutustilaston mukaan selkäkivut ovat mielialahäiriöiden jälkeen toiseksi yleisin yli kymmenen päivän sairauspoissaolojen aiheuttaja, mikä tarkoittaa työikäisellä väestöllä noin 1,7 miljoonaa sairauspoissaolopäivää vuodessa. Kelan korvaamien selkäkivusta aiheutuvien sairauspäivärahojen summa on noin 104 miljoonaa euroa vuodessa.