SAK, Akava ja STTK: Työrauhatyöryhmän mietintö on yksipuolinen eikä paranna työrauhaa

Maan hallitus valmistelee työrauhaan liittyviä lainmuutoksia työ- ja elinkeinoministeriön työryhmässä, jossa myös palkansaajien keskusjärjestöt ovat edustettuina. Työryhmän toimikausi on päättymässä 15. lokakuuta.

Valmistelussa olleet hallitusohjelmakirjaukset koskevat poliittisten työtaistelujen ja tukilakkojen rajoittamista sekä lakkosakkojen kiristämistä.

Tähän sisältyy henkilökohtaisen seuraamusmaksun määrääminen työntekijälle, jos hän jatkaa tuomioistuimen laittomaksi toteamaa työtaistelua. Maksun suuruus työntekijälle olisi 200 euroa.

Laittomasta työtaistelusta tuomittavan hyvityssakon tasoa hallitus haluaa korottaa ja sakon ylärajaksi säädetään 150 000 euroa ja alarajaksi 10 000 euroa.

SAK, Akava ja STTK katsovat, ettei kyse ole ollut tasapainoisesta kolmikantaisesta lainvalmistelusta, joka varmistaa sääntelyn toimivuuden työpaikoilla. Palkansaajapuolen näkemyksiä ei ole juurikaan otettu huomioon mietinnön sisällössä. Sitä vastoin työnantajapuolen näkemykset on huomioitu herkällä korvalla ja myös poliittinen ohjaus on ollut vahvaa.

Työtaisteluoikeuden rajoituksia hallitus perustelee pohjoismaisella käytännöllä. Hallitus on poiminut muista pohjoismaista yksittäisiä käytäntöjä, mutta ei tarkastele työmarkkinamalleja kokonaisuutena.

Pohjoismaisella mallilla tarkoitetaan sitä, että työmarkkinaosapuolet ovat sopineet tai niillä on muutoin yhteinen näkemys työmarkkinajärjestelmien perusrakenteista. Valtiovalta tekee yhteistyötä työmarkkinaosapuolien kanssa ja tukee sopimukseen perustuvaa neuvottelujärjestelmää lainsäädännöllä ja eri instituutioiden yhteistyönä, kuten esimerkiksi työriitojen sovittelujärjestelmän avulla. Näin pyritään kestävään ja pitkäjänteiseen kehitykseen työmarkkinoilla.

Keskusjärjestöjen mukaan työtaisteluoikeuden rajoituksilla ja neuvottelujärjestelmää koskevilla kirjauksilla hallitus puuttuu työmarkkinajärjestelmään tavalla, joka edelleen heikentää edellytyksiä saavuttaa yhteisymmärrys työmarkkinajärjestelmän perusrakenteesta.

Työtaisteluoikeus on keskeinen osa työmarkkinajärjestelmää. Siinä on kyse työntekijöiden viimeisestä keinosta vaikuttaa neuvotteluihin, jos yhteisymmärrystä ei muutoin saavuteta. Työtaisteluoikeuden rajoittaminen esitetyllä tavalla heikentää rajusti joidenkin alojen neuvotteluvoimaa ja sen myötä alan työehtoja.

SAK, Akava ja STTK korostavat, että työtaisteluoikeuden rajoituksille ei ole edes väitetty olevan julkiseen talouteen tai työllisyyteen liittyviä vaikutuksia. Siksikään lainmuutoksille ei ole osoitettavissa asiallista syytä.

Keskusjärjestöt muistuttavat, että työrauhan edistäminen ei onnistu vain työtaisteluoikeutta rajoittamalla. Työrauha toteutuu parhaiten edistämällä yritystason yhteistoimintaa, turvaamalla reilut työehdot ja edistämällä neuvottelutasapainoa paikallisesti sovittaessa. Lopulta kyse on luottamuksesta. Hallitusohjelman työlainsäädäntömuutoksilla ei edistetä työrauhan kannalta keskeistä luottamuksen rakentamista.