Sairaan lapsen perhe kaipaa lisää tukea

Henkistä tukea pitäisi tarjota sairastuneen lapsen perheelle pyytämättä. Kolmetoista prosenttia ei ollut saanut henkistä tukea ollenkaan.

Tilanne saattaa varsinkin sairauden alkuvaiheessa olla niin kaoottinen, että perhe ei itse tiedosta avuntarvettaan.  Asia kävi ilmi pitkäaikaissairaiden lasten ja erityislasten perheiden hyvinvointia selvittävästä tutkimuksesta. 

Keskustelu ja asiantuntijan apu ovat vastaajien mielestä ensisijaisia henkisen tuen lähteitä. Perheet kaipaavat kuitenkin myös konkreettinen apu ja vertaistukea. Apua tarvitaan myös sairaan lapsen sisaruksille sekä  vanhempien parisuhteeseen.

– Hoitohenkilöstön on tärkeää kyetä kohtaamaan yhden sairaus koko perheen näkökulmasta, sanoo lastenpsykiatrian ylilääkäri Leena Repokari Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä.

Lapsen sairaus kuormittaa perhettä ja tuottaa pelkoa, surua ja huolta. Hoitohenkilöstön on tarvittaessa saatava perheen kohtaamiseen koulutusta tai työnohjausta.

– Tilanteessa auttaa todella paljon, jos lasta hoitavat henkilöt antavat tietoa sairaudesta, luovat toivoa ja ovat lämpimiä ja ystävällisiä.

Valtaosa vanhemmista kantaa suurta tai erittäin suurta huolta sairaasta lapsestaan. Sisarukset käsittelevät sairautta omalla tavallaan.

– Hoitohenkilökunnan on oltava kuulolla ja kyettävä hienotunteisesti kysymään, mitä sisarukselle kuuluu ja miten hän jaksaa.

Suurin osa vanhemmista kokee lapsen sairauden tai erityisyyden tuoneen mukanaan joitain myönteisiä vaikutuksia perheeseen.

Arvokkaina asioina nähdään esimerkiksi uudet ystävät ja vertaistuki sekä elämänarvoihin, elämään suhtautumiseen ja ymmärrykseen liittyvät seikat. Osa kokee perheen tiivistyneen sairauskokemuksen seurauksena.

Selvityksen Lastenklinikoiden Kummit ry:lle toteutti Taloustutkimus. Tutkimukseen osallistui viiden eri potilasjärjestön jäseniä. 

13.9. klo 12 poistettu virheellinen lause