Erityisesti muistisairaat ja vammaiset tarvitsevat äidinkielensä ja kulttuuritaustansa nykyistä parempaa huomioimista sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kielen ja kulttuurin merkitys on tärkeää ottaa huomioon myös hoito- ja asiakaspalvelutyötä tekevien koulutuksessa.
"Saamelaiselle ikäihmiselle voi olla myös haitaksi se, että hän joutuu lähtemään omasta kulttuuriympäristöstään ja kyläyhteisöstään pois, vaikkei hänellä olisi muistisairautta."
Esimerkiksi muistitestejä ei ole juuri ole saatavilla saamen kielillä. Asiakkaan tilanteesta on vaikea saada oikeaa kuvaa, jos kognitiivisissä testeissä käytetään jotain muuta kuin ihmisen äidinkieltä. Opitut kielet unohtuvat sairauden edetessä. Pisimpään säilyy äidinkieli.
Saamelaisalueen kuntien mukaan oman kielen, kulttuurin ja identiteetin tukeminen korostuu saamelaisalueella vanhusten koteihin vietävissä palveluissa.
Kun työntekijä osaa saamea ja tuntee kulttuurin, hän pystyy ottamaan huomioon kulttuuritaustan. Palvelutarpeen arvioiminen, oikean diagnoosin saaminen, kuntoutus ja hoito onnistuvat parhaiten, kun asiakkaan kieli ja kulttuuri otetaan huomioon.
"Äidinkielellään kohdattu asiakas kokee olonsa ymmärretyksi ja turvalliseksi, mikä auttaa myös kotona pärjäämistä."
Alkuperäiskansojen oikeuksia suojelee Yhdistyneiden kansakuntien (YK) julistus alkuperäiskansojen oikeuksista. YK:n vammaisyleissopimus takaa vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti ihmisoikeudet ja perusvapaudet.
Sosiaali- ja terveysministeriössä uudistetaan parhaillaan sekä vammaisten että vanhusten palveluja koskevia lakeja.
STM järjesti syksyllä 2021 englanninkielisen webinaarin alkuperäiskansoihin kuuluvien vammaisten ja muistisairaiden henkilöiden oikeuksista ja palveluista.
