Rokotepykälän korjaus viivästyy – epäselvä tilanne työpaikoilla jatkuu

Rokotuspykälän korjaus siirtyy eduskuntavaalien jälkeiseen aikaan. Tehy odottaa ministeriöstä toimintaohjeita.

Kuvateksti
Rokottaminen on tutkimusten mukaan yksi terveydenhuollon kustannusvaikuttavimmista keinoista kohentaa väestön terveydentilaa. Kuva: Pia Inberg

Tartuntatautilain rokotuspykälän työpaikoilla aiheuttama epäselvyys ei poistu tällä hallituskaudella. Sosiaali- ja terveysministeriö ei vie esitystä eduskuntaan ennen joulua.

Pykälän sanamuotoja on ollut tarkoitus selkiyttää, koska hoitohenkilöstöltä on tullut sosiaali- ja terveysministeriöön paljon palautetta. Palautteen mukaan rokottamattomat työntekijät saivat työpaikoilla varoituksia, ja joitakuita uhkailtiin irtisanomisella. 

Lausuntokierros tuotti ministeriöön ristiriitaista palautetta pykälästä. 

Mainos alkaa
Mainos päättyy

– Lausuntoja lukemalla voi todeta, että pykälää tulkitaan eri tavoin, Tehyn työympäristöasiantuntija Anna Kukka sanoo. 

– Sosiaali- ja terveysministeriön pitäisi nyt ottaa selkeästi kantaa, miten toimitaan, kun epäselvä tilanne työpaikoilla jatkuu.

Ministeriö aikoo odottaa eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisuja kolmesta vireillä olevasta kantelusta. Oikeuskanslerilta on pyydetty asiasta alustava kanta. Myös sen mukaan pykälän muutoksesta pitäisi tehdä nykyistä tarkempi perustuslaillinen arviointi ennen kuin hallitus antaa esityksensä.

Tehy on sitä mieltä, että pykälä on selkiytettävä niin, että irtisanomismahdollisuus poistuu ja rokottamisen vapaaehtoisuus säilyy. Jos selkiyttäminen ei onnistu, pykälä on poistettava.

Tartuntatautilain rokotuspykälä tuli voimaan 1.3.2018. Säännös otettiin tartuntatautilakiin infektiolääkäreiden aloitteesta potilaiden ja asiakkaiden suojelemiseksi sekä heitä hoitavan henkilöstön rokotuskattavuuden parantamiseksi. Hoitohenkilöstön rokotukset lisäävät tutkimusten mukaan potilasturvallisuutta. 

Tehyn ohjeistus työntekijän rokotuksista