Myös se mietityttää, mistä saadaan tiloja ryhmille.
– Kuntien pitää miettiä tilakysymystä, jos päiväkodit täyttyvät. Ettei oltaisi tilanteessa, jossa ryhmät toimivat milloin missäkin kuraeteisessä.
Samaan aikaan kun ryhmäkoot pienenevät, subjektiivinen päivähoito-oikeus palaa. Elokuun ensimmäisestä päivästä alkaen kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen pääsevät taas kaikki lapset riippumatta siitä, ovatko heidän vanhempansa kotona vai eivät. Täyspäiväiseen hoitoon ovat jälleen oikeutettuja esimerkiksi työttömänä tai hoitovapaalla olevien vanhempien lapset.
Muutos liittyy Rinteen ja Marinin hallitusohjelmien kirjaukseen täysipäiväisestä subjektiivisesta varhaiskasvatusoikeudesta.
Sipilän hallitus rajasi päivähoito-oikeutta vuonna 2015. Kaikki kunnat eivät kuitenkaan ottaneet rajauksia käyttöön, vaikka laki ne salli. Nyt palataan vanhaan malliin, jossa subjektiivinen päivähoito-oikeus on voimassa ympäri Suomen.
– Lasten kannalta tilanne on hyvä, sillä eriarvoisuus vähenee, Eva Siitonen sanoo.
Valtio on luvannut korvata nyt voimaan tulevien varhaiskasvatusta koskevien muutosten kulut kunnille.
Mitä varhaiskasvatuksen työntekijät voivat tehdä, jos ryhmäkoot eivät pidä?
– Ensimmäinen askel on oman esimiehen kanssa puhuminen. Jos tilanne ei korjaannu, avuksi voi ottaa luottamusmiehen. Viimeinen kortti on aluehallintovirasto.
Aluehallintavirasto on tänä vuonna luvannut valvoa varhaiskasvatuksessa erityisesti henkilömitoitusta.
Eva Siitonen muistuttaa, että päiväkodin työntekijät voivat keskustella päiväkodin tilanteesta myös vanhempien kanssa.
– Vaikka työnantaja kieltäisi epäkohdista puhumisen vanhemmille, henkilökunnalla on oikeus puhua.
Lue lisää:
Tehyn asiantuntija: Tehostettu valvonta pistää päiväkotien mitoituksella kikkailua kuriin
Tehyn asiantuntija: Lastenhoitajien edunvalvonta Tehyssä vahvistuu kunta-alan sopimuksen myötä
