Molempien kyselyjen vastaajista useampi kuin kaksi viidestä kokee vaikutusmahdollisuutensa muutoksiin työssä vähäisiksi. Sairaalahenkilöstön hyvinvointi –tutkimuksessa näin ilmoitti puolet sairaanhoitajista, kätilöistä, terveydenhoitajista ja lähi- ja perushoitajista.
Mitä kuuluu? -tutkimuksen perustella lähes puolet kokee epävarmuuden työssä lisääntyneen yli sietokyvyn.
Sairaalahenkilöstön hyvinvointi -seurantatutkimuksessa vuonna 2015 uhkailusta raportoi 24 prosenttia, kun vuonna 2019 siitä ilmoitti jo 41 prosenttia. Eniten tästä kärsivät lähi- ja perushoitajat, sairaanhoitajat, kätilöt ja terveydenhoitajat.
– Tämä on uusi haaste, minkä kanssa sairaalat joutuvat kehittämään toimintaansa, toteaa tutkimusprofessori Mika Kivimäki Työterveyslaitoksesta.
Kaikista sote-kuntayhtymien työntekijöistä 54 prosenttia kertoi kohtaavansa eettisesti haastavia tilanteita vähintään viikoittain. 13 prosenttia sanoi joutuvansa toimimaan sääntöjen vastaisesti ja 22 prosenttia omien arvojensa vastaisesti. Varsinkin lähi- ja perushoitajat joutuvat toimimaan usein näin.
– Näillä muutoksilla voi olla vaikutuksia koko alan houkuttelevuuteen. Henkilöstön halukkuus suositella omaa työnantajaa ystävilleen on tasaisesti vähentynyt vuodesta 2015 lähtien kaikissa ikä- ja ammattiryhmissä, sanoo Kivimäki.
Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimuksen perusteella vain joka viides ja Mitä kuuluu? -aineiston perusteella noin neljännes vastaajista kokee muutokset työssä enimmäkseen myönteisiksi.
Vuonna 2019 kerätyt aineistot kattavat yhteensä yli 30 000 sote-alan työntekijää. Tutkimuksilla kerätään seuranta-aineistoa sote-alan henkilöstöstä.
