Terveydenhoitaja ja kansanedustajaehdokas (vihr) Eva Tawasoli totesi, että sote-alan palkkoja tulisi nostaa ensisijaisesti sen vuoksi, että alasta saadaan houkutteleva, eikä vaihtuvuus olisi niin suurta. Tehyn lakimies Mirja Kinnunen muistutti, että kunta-alan palkoista päättäminen on käytännössä mahdotonta ilman valtiota.
V3: Sote-alan palkkoja tulisi nostaa ensisijaisesti sen vuoksi, että alasta saadaan houkutteleva ja vaihtuvuus ei olisi niin suurta. Sukupuolten välinen keskimääräisen palkan kaventuminen olisi vain seuraus. 1,8% korotus on kunnianhimoinen mutta realistinen#kohtitasaarvoa
— Eva Tawasoli 4️⃣3️⃣6️⃣ (@enrtawa) 12. huhtikuuta 2019
Kansanedustaja (sd) Merja Mäkisalo-Ropponen oli sitä mieltä, että tulevan hallituksen on sitouduttava palkkaohjelmaan. Hän muistutti, että kansainväliset sopimukset velvoittavat Suomea edistämään palkkatasa-arvoa. Kansanedustajaehdokas (vihr) Maria Ohisalo hyödyntäisi kolmikantaista valmistelua.
Kansanedustaja ja opetusministeri (kok) Sanni Grahn-Laasonen kannatti verotuksen alentamista, jolloin hoitajille jäisi nykyisistäkin palkoista enemmän käteen. Sairaanhoitaja ja kansanedustajaehdokas (vas) Olli Kohonen totesi tähän, että veroalennus söisi palkankorotusvaraa entisestään. Sairaanhoitaja ja kansanedustajaehdokas (kd) Krista Dachauer ei uskonut, että veronalennus riittäisi kuromaan kuoppaa umpeen.
Nais- ja miesalojen välisessä palkkaerossa on kyse tasa-arvon ja hoitoalan vetovoimaisuuden lisäksi yksinkertaisesti toimeentulosta.
Oululainen Kohonen ihmetteli, miten hoitajalla on varaa asua pääkaupunkiseudulla. Dachauer puolestaan koki, että hoitajan palkalla ei tule toimeen ilman hyvätuloista puolisoa.
Äkkiseltään tuntuu, että tästä on yhteisymmärrystä, kun keskustelua katsoo. Toivottavasti se jonain päivänä näkyy omassa ja kollegojen palkkanauhassa. En voi erityisesti ymmärtää, miten hoitajat tulee toimeen kalliin asumisen pk-seudulla. #kohtitasaarvoa
— Olli Kohonen #89 (@kohonenolli) 12. huhtikuuta 2019
Palkkaohjelman lisäksi palkkaeroa korjaisi naisaloille suunnattavat miesaloja isommat korotukset, tasa-arvosuunnitelmat ja palkka-avoimuus. Kansanedustajaehdokas (fp) Katju Aro esitti tasa-arvorahastoa.
STTK Opiskelijoiden puheenjohtaja Saana Simonen nosti esiin myös segregaation purun ja perhevapaauudistuksen. Perhevapaauudistus tuli esiin monen muunkin keskustelijan twiitissä.
Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara totesi, että segregaation purku on palkkatasa-arvon näkökulmasta paljon hitaampi keino kuin perhevapaauudistus.
Mies- ja naisalojen palkkoja vertailtaessa on julkisessa keskustelussa usein epäselvää se, mitä pitäisi verrata. Tutkija Paula Koskinen Sandberg oli sitä mieltä, että palkkavertailu pitää tehdä tes-rajojen yli. Dachauer tähdensi, että palkkavertailussa on käytettävä tehtäväkohtaisia palkkoja, sillä lisät ovat korvausta huonoista työajoista.
Työpaikat eivät saa rekrytoitua riittävästi työntekijöitä, vaikka lähes 40 000 alan ammattilaista työskentelee täysin toisella alalla. Twitter-chatin osallistujilla oli palkkojen noston lisäksi muitakin keinoja, jotka parantaisivat alan vetovoimaisuutta.
Tehyn tutkimuspäällikkö Juha Kurtin mukaan hoitoalan aloituspaikkojen lisäys ei ole ensisijainen ratkaisu uhkaavaan hoitajapulaan. Paremman palkan vaikutus alan vetovoimaan on hänen mielestään ilmeinen.
Dachauer ehdotti urakehitysmahdollisuuksia, työolosuhteiden parantamista sekä joustoja, jotka helpottaisivat työn ja perheen sekä vapaa-ajan yhdistämistä.
V4: Urakehitys mahdollisuuksilla, palkkojen nostolla, työolosuhteiden parantamisella ja paremmalla työ- ja perhe/vapaa-ajan yhteensovittamisella. Joustoja! #kohtitasaarvoa
— Krista Dachauer #ääniäänettömille (@KDachauer) 12. huhtikuuta 2019
Kunnanjohtaja Markus Hirvonen lisäisi pysyviä työsuhteita, parantaisi työhyvinvointia ja antaisi työntekijöiden vaikuttaa omaan työhönsä. Grahn-Laasonen parantaisi johtamista. Tehyn työvoimapoliittinen asiantuntija Mervi Flinkman muistutti, että vanhustenhoidossa on hoitotyön johtajien ja lähiesimiesten määrää vähennetty, mikä näkyy huonompana laatuna.
Tehyn pääluottamusmies Vesa Maunuksela nostaisi vuorotyön kiinnostavuutta korkeammilla haittalisillä. Pääluottamusmies Nina Pulkkinen puolestaan muistutti, että hoitajien pitäisi saada työpaikalla tehdä sitä, mihin heidät on koulutettu eli hoitotyötä. Flinkman kertoi, että yhden sairaanhoitajan kouluttaminen maksaa yhteiskunnalle 30 000 euroa.
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen muistutti, että alan liima ovat työolot ja palkka. Hänen mukaansa kuva alipalkatusta, uuvuttavasta alasta on saatava kirkastumaan.
Tehy järjesti Twitter-chatin 12. huhtikuuta klo 13-14 ennen eduskuntavaalien varsinaista vaalipäivää. Chatiin osallistui 43 keskustelijaa. He kirjoittivat tunnin aikana 294 twiittiä, jotka tavoittivat yhteensä 138283 lukijaa. Twiitit löytyvät asiasanalla #kohtitasaarvoa.
