”Tiedotteessa korostuvat nuo yt-neuvottelujen kohdentamiset erityisesti johtamis- ja asiantuntijatehtäviin. Kuitenkin tuo tavoitteeksi tässä vaiheessa asetettu 20 miljoonaa euroa on niin iso summa, että sitä ei saada kasaan saada edes 80 johtajan palkkarahoilla. Työnantaja siis tuonee pöydälle vielä paljon muutakin,” sanoo Tehyn pääluottamusmies Atte Tahvola.
Hyvinvointialuejohtaja Marina Erholan mukaan kyseessä ovat todennäköisesti viimeiset koko henkilöstöön kohdistuvat tuotannollis–taloudelliset yhteistoimintaneuvottelut tällä aluevaalikaudella. Muutoksista päätetään tämän vuoden kuluessa.
”Hyvinvointialueella tarvitaan toimenpiteitä, jotta voidaan välttää ajautuminen vakavampiin taloudellisiin ja toiminnallisiin seurauksiin. Olemme käynnistäneet tämän lisäksi myös muita toimenpiteitä, kuten ostopalvelujen ja vuokratyövoiman kustannuksia hillitsevä työn”, hän sanoo tiedotteessa.
Aluehallitus käsittelee toista osavuosikatsausta elokuussa. Hyvinvointialueen lisäsäästötarve vuodelle 2025 on arviolta 20 miljoonaa euroa.
”Talouden ennustaminen on edelleen vaikeaa, mutta helpompaa kuin vuonna 2023. Loppuvuodesta talouteen tulee usein heikosti ennakoitavia yllätyksiä”, Erhola jatkaa.
Tiedotteessa kerrotaan, että henkilöstöön kohdistuvaa palkkaharmonisointia on valmisteltu osana ensimmäisen strategiakauden toimeenpano-ohjelmaa. Henkilöstöjaosto on käsitellyt palkkaharmonisaation aikataulutusta ja se on tarkoitus tuoda päätösasiana aluehallitukselle elokuussa.
Koska palkkaharmonisaatiolle ei ole osoitettavissa erillistä rahoitusta, ei harmonisointia ole tämän hetken arvion mukaan mahdollista saada kokonaan toteutettua ennen vuotta 2028.
”Työnantaja on muun muassa henkilöstöinfoissa luvannut, että palkkaharmonisointi tehdään kolmessa vuodessa eli vuoden 2025 loppuun mennessä. Työnantajan maine on jo tällä hetkellä heikko ja harmonisaation pitkittäminen heikentäisi sitä entuudestaan”, Tahvola arvostelee.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT on laskenut, että vuoteen 2020 perustuvien tietojen mukaan palkkojen harmonisointi nostaa työvoimakustannuksia 5,8 prosenttia eli noin 680 miljoonaa euroa. Samaan aikaan käynnissä on palkkausjärjestelmän uudistus, josta on teknisesti ehditty toteuttaa vain ensimmäinen osa, joka on lääkärisopimuksen uraporrasjärjestelmä.
Hyvinvointialueille siirtymisen jälkeen henkilöstön palkkaus tulee yhtenäistää lain edellyttämällä tavalla. Koko hyvinvointialueen henkilöstö työskentelee saman työnantajan alaisuudessa ja työnantajalla on velvollisuus kohdella henkilöstöä tasapuolisesti. Tätä kutsutaan palkkaharmonisaatioksi.
