Osastonhoitajan työ tuottaa tutkimuksessa ristiriitaisia tuloksia

Osastonhoitajan toiminta oli väitöstutkimuksessa yhteydessä työtyytyväisyyteen, potilastyytyväisyyteen ja lääkepoikkeamiin. Yhteydet olivat kuitenkin ristiriitaisia yleisten käsitysten kanssa.

Terveystieteiden maisteri Anu Nurmeksela korostaa, että tuloksia ja yhteyksiä ei voi eikä pidä tulkita suoraviivaisesti. Ristiriitaisuudet johtuvat hänen mukaansa työn monimuotoisuudesta, eri taustamuuttujista sekä työpaikan kulttuuri- ja ilmapiiritekijöistä.

Kun osastonhoitaja kehitti hoitotyötä, hoitajien tyytyväisyys työn vaativuustekijöihin laski.

"Tulosta voi selittää se, että hoitajat kokivat kehittämisen vaativaksi ja kuormittavaksi." 

Aktiivisella viestinnällä puolestaan oli yhteys heikompaan työilmapiiriin ja kokonaistyötyytyväisyyteen.

"Osastonhoitajien viestintätehtävät sisälsivät muun muassa kokouksia, jolloin he olivat vähemmän läsnä yksiköissään."

Työhyvinvointiin panostaminen laski potilaiden käsityksiä henkilöstön yhteistyöstä ja kokonaispotilastyytyväisyyttä.

"Osastonhoitajan työhyvinvointitehtävät sisälsivät esimerkiksi työturvallisuuteen ja työsuojeluun tähtääviä toimia sekä sairauslomien käsittelyä ja työterveysneuvotteluja." 

Kun osastonhoitajat suunnittelivat toimintaa ja arviointeja, lääkepoikkeamia esiintyi enemmän. 

"Vahva potilaskulttuuri sisältää avoimen viestinnän ja palautteen, jolloin hoitajat ovat motivoituneita ja sitoutuneita ilmoittamaan havaitut lääkepoikkeamat."

Nurmeksela kehitti ja testasi väitöstutkimuksessaan osastonhoitajan johtamistoimintaa kuvaavan mittarin, tutki osastonhoitajien johtamisen yhteyttä hoitotyön tuloksiin ja selvitti osastonhoitajien näkemyksiä työstään tulevaisuudessa.

Osastonhoitajan johtaminen keskittyi tutkimuksessa enimmäkseen yhteistyöhön, henkilöstöjohtamiseen ja päivittäiseen johtamiseen. Kliinisen hoitotyön ja osaamisen varmistamisen toiminnot esiintyivät puolestaan vähiten.

Kun osastonhoitajan hallinnolliset tehtävät lisääntyvät, hänelle jää vähemmän aikaa hoitohenkilökunnalle ja potilaille. Toiminnan järjestämisen lisäksi osastonhoitajalla on oltava riittävästi aikaa henkilöstölle. 

"Osastonhoitajat hoitotyön johtajina voivat vaikuttaa hoitoalan veto-ja pitovoimaan. Heillä on myös mahdollisuus edistää potilasturvallista työympäristöä ja sitä kautta potilaan hoitoa ja sen tuloksia", Nurmeksela toteaa. 

Terveystieteiden maisteri Anu Nurmekselan hoitotieteen alan väitöskirja Osastonhoitajan johtamistoiminta ja sen yhteys hoitotyön tuloksiin erikoissairaanhoidossa tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa 27.8.2021 klo 12 alkaen.

Väitöstilaisuutta voi seurata myös verkossa.

19.8. klo 9.14 muutettu otsikkoa.