Mitä vaikeampi muistisairaus, sitä heikommin itsemääräämisoikeus toteutuu – hoitotahto kannattaa tehdä hyvissä ajoin

Vaikeasti muistisairaiden itsemääräämisoikeus toteutuu muita vanhustenhoidon asiakasryhmiä heikommin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimus osoittaa, että mitä vaikeampi kognitiivinen häiriö on, sitä epätodennäköisemmin asiakas osallistuu toimintakykynsä arviointiin tai asettaa tavoitteita hoidolleen.

Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa vaikeasti muistisairailla asiakkailla myös hoitotahto on harvinaisempi.

Hoitotahto edistää itsemääräämisoikeuden toteutumista. Hoitotahtoon kirjataan, millaisia toiveita ja tavoitteita hoitohenkilöstön on kunnioitettava ja huomioitava asiakkaan palvelujen ja arjen suunnittelussa.

Säännöllistä palvelua saavista muistisairaista vain noin 30 prosenttia on tehnyt hoitotahdon. Hoitotahdon voi tehdä kuka vain iästä riippumatta.

Läheisiä osallistuu kotihoidossa noin 32 prosenttiin ja ympärivuorokautisessa palveluasumisessa vain noin 12 prosenttiin muistisairaiden toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioinneista.

"Etenkin vaikeaa muistisairautta sairastavien iäkkäiden voi olla vaikeaa ilmaista toiveitaan ja ajatuksiaan. Siksi läheisten tukea tarvitaan muistisairaan osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden tukemisessa", muistuttaa THL:n johtava tutkija Mari Aaltonen.

Itsemääräämisoikeuden toteutumista heikentävät myös erilaiset rajoitustoimet, kuten sängyn laitojen tai tuolista nousemista estävän välineen käyttö.

Rajoitustoimien käytön tulisi olla viimesijainen ja tarkoin perusteltu vaihtoehto.

Muistisairaiden asiakkaiden itsemääräämisoikeus kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa palveluasumisessa RAI-arviointien perusteella. Tutkimuksesta tiiviisti 14/2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lue lisää: Vanhus on oman elämänsä päähenkilö – ihminen on iän myötä entistä enemmän yksilö