Liian suuri päiväkotiryhmä lisää antibioottien käyttöä

Päiväkotiryhmien koko vaikuttaa kansanterveyteen kahdella tavalla. Suuret ryhmät ovat antibioottiresistenttien bakteerien hautomoita. Ne myös lisäävät antibioottien käyttöä, mikä puolestaan vaikuttaa lasten oman mikrobiston kehitykseen.

– Antibioottien käyttö on yksi suoliston tulehdusreaktion eli dysbioosin aiheuttajista. Tulehdus on yhteydessä muun muassa ylipainoon ja ykköstyypin diabetekseen, sanoo bakteeriopin professori Pentti Huovinen Turun yliopistosta.

Lapset tartuttavat infektioita sekä vanhempiinsa että päiväkodin henkilökuntaan. Tehyläisistä ammattiryhmillä lähi- ja lastenhoitajilla on eniten sairauspäiviä.

– Aikuiset eivät saa flunssan jälkitautina välikorvantulehduksia lasten tapaan, mutta esimerkiksi poskiontelotulehdus voi vaatia antibioottikuurin parantuakseen.

Infektiolääkärit ovat tunnistaneet päiväkotiryhmien koon yhteyden infektioihin jo 1980-luvulla.

Suomessa ei ole syytä panikoida antibioottiresistenssin tiimoilta, mutta lapset pitäisi hoitaa riittävän pienissä ryhmissä. Näin infektioiden määrä ja sitä kautta myös riski resistenttien bakteerien leviämiseen pienenisivät.

Huovinen vertaa päiväkotihygieniaa yhteiskunnan investointina viemäreiden ja vesijohtojen käyttöön. Ne ehkäisevät infektioita tehokkaasti.

– Samalla tavalla meidän pitäisi investoida kansanterveyteen pientämällä päiväkotiryhmien kokoa. Tulevaisuudessa ihmetellään varmasti, miten olemme voineet hyväksyä näin suuret päiväkotiryhmät.

Hallitus on muuttanut asetuksella kolme vuotta täyttäneiden lasten ja hoito- ja kasvatustehtävissä olevien henkilöiden välistä mitoitusta niin, että ryhmän koko kasvaa 21:stä 24 lapseen. Aikuisia on kolme. Käytännössä ryhmät voivat olla osa-aikaisten lasten vuoksi suurempiakin.

Kaikki kunnat eivät ole toteuttaneet hallituksen mahdollistamia heikennyksiä päivähoitoon. Muutos tulee voimaan 1. elokuuta 2016.