Lähinäköä tarvitaan esimerkiksi lukiessa ja mobiililaitteita käytettäessä. Lukeminen näyttäisi tutkimusten valossa olevan lapsen ja nuoren silmille hellempi, sillä kirjaa lukiessa silmä saa levätä. Katse siirtyy luonnostaan välillä pois kirjasta.
Lisääntynyt tietokoneella pelaaminen ja erilaisten älylaitteiden käyttö vähentävät ulkoilua. Luonnonvalon puutteen ja lisääntyneen ruudun katsomisen yhdistelmästä voi johtaa siihen, että silmämuna kasvaa liikaa.
Valo alkaa taittua verkkokalvon eteen eikä verkkokalvolle, jolloin kauas ei enää näe kunnolla. Likinäkö korjataan miinuslinsseillä.
– Lapset pitäisi patistaa pihalle kaikkina vuodenaikoina. Ulkoilu on terävän näkökyvyn ylläpitämisessä ja myopisoitumisen hillitsemisessä tärkeää, Tyynilä painottaa.
Likinäköön vaikuttavat myös perinnölliset tekijät: likinäköisten vanhempien lapsilla todennäköisyys myopisoitumiseen on suurempi.
Likinäöstä voi olla kyse, jos lapsi haluaa koulussa aina eturiviin istumaan. Samoin lukemiseen ja keskittymiseen liittyvät hankaluudet tai päänsärky voivat kieliä näön korjaamisen tarpeesta.
Silmien siristely sekä hierominen ovat jo varsin selkeitä merkkejä. Kouluterveydenhoitaja voi testata lapsen näön ja ohjata tarvittaessa optikolle tai silmälääkärille.
– Likinäköisyyden voi testata kotona pikaisesti peittämällä vuorotellen lapsen toisen silmän ja pyytämällä kuvailemaan tai lukemaan kauempana olevan kohteen sisällön.