Lakiesitys: Muutosneuvotteluajat lyhenevät – Jatkuvaa vuoropuhelua on pienissä yrityksissä käytävä

Jatkuva vuoropuhelu pienissä yrityksissä on säilymässä, mutta velvoite kevenee. Vuoropuhelu yrityksissä on ollut laissa vuodesta 2022.

Kuvateksti
Hallituksen esitys yhteistoimintalain muuttamisesta lähti tänään lausuntokierrokselle.
Kuva: iStock

Hallitus haluaa keventää yhteistoimintaneuvotteluvelvoitteita pienissä yrityksissä. 

Yhteistoimintalain soveltamisalaraja nousee 50 työntekijää työllistäviin yrityksiin. Tällä hetkellä alaraja on 20 työntekijässä. 

Pienillä 20-49 työntekijän yrityksillä säilyy hallituksen esityksessä kuitenkin velvoite noudattaa esimerkiksi vuoropuhelua ja liikkeen luovutuksesta tiedottamista. 

Esitys lähti lausuntokierrokselle tänään. 

Alarajan nousu tarkoittaa sitä, että 20-49 työntekijän yrityksissä muutosneuvottelut pitää käydä vain, kun työnantaja on taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla irtisanomassa tai lomauttamassa vähintään 20 työntekijää tai muuttamassa työsuhteen ehtoa yksipuolisesti. 

Jatkuvan vuoropuhelun velvoite pienissä yrityksissä säilyy, vaikka velvoite kevenee. Vuoropuheluvelvoite pienissä yrityksissä on ollut voimassa vuodesta 2022. 

 

Mainos alkaa
Turvan mainos.
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Turvan mainos.
Mainos päättyy

Lakiesityksen mukaan työnantajan on luotava vuoropuhelulle edellytykset työpaikalla. Työnantajan on keskusteltava työpaikan asioista henkilöstön edustajan kanssa, keskustelut on kirjattava ja niistä on tiedotettava henkilöstöä. 

"Työpaikalla kannattaa hyvissä ajoin miettiä toimivat käytännöt. Pohjaksi on hyvä ottaa se, mitä on aiemmin vuoropuhelusta sovittu", sanoo Tehyn neuvottelupäällikkö Vappu Okkeri

Toimiva vuoropuhelu luottamusmiehen ja työnantajan välillä edistää paikallisen sopimisen kulttuuria. 

Okkerin mukaan tasavertaista paikallista sopimista vasta harjoitellaan yksityisellä sote-sektorilla.

"Toistaiseksi työnantajat ovat tavoitelleet lähinnä säästöjä. Paikallisen sopimisen pitää hyödyttää myös työntekijöitä."

Muutosneuvotteluihin käytettävä aika vähenee lakiesityksessä nykyisestä kuudesta viikosta kolmeen viikkoon sekä kahdesta viikosta seitsemään päivään.

"Jää nähtäväksi, toteutuvatko kunnolliset neuvottelut, kun kestoa on lyhennetty."

 Palkansaajien keskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK vastustavat yhteistoimintalakiin esitettyjä muutoksia ja jättivät valmistelleen työryhmän mietintöön eriävän mielipiteen. 

Yhteistoimintaneuvotteluja on vuodesta 2022 kutsuttu yksityissektorilla muutosneuvotteluiksi. Laki on edelleen nimeltään yhteistoimintalaki.