Lähiesihenkilö saa työstään henkilöstöltä hyvinvointialueilla hyvän arvion.
60 prosenttia kokee saavansa lähiesihenkilöltä tukea työhönsä, ja 74 prosenttia kokee lähiesihenkilönsä oikeudenmukaiseksi. Arvio oikeudenmukaisuudesta on noussut 2000-luvulla vähitellen.
Tilanne selviää Työterveyslaitoksen katsauksesta. Se kokoaa yhteen kahden työhyvinvointitutkimuksen tulokset yhdeltätoista hyvinvointialueelta.
Tilannekatsaus esittelee myös pitkän ajan trendejä vuodesta 2000 lähtien sote-alan töissä, työyhteisöissä ja johtamisessa. Tutkimuskyselyihin osallistui lähes 68 400 työntekijää.
Johtamisen oikeudenmukaisuus on tärkeää erityisesti muutoksissa.
"Oikeudenmukaisuus sisältää sen, että esihenkilön henkilökohtaiset mieltymykset eivät vaikuta häiritsevästi hänen päätöksiinsä, esihenkilö kohtelee alaisiaan ystävällisesti ja huomaavaisesti ja esihenkilöön voi luottaa", luettelee tutkimusprofessori Mika Kivimäki Työterveyslaitoksesta.
Organisaation päätöksentekoa sen sijaan ei koeta yhtä oikeudenmukaiseksi: päätöksentekoa pitää oikeudenmukaisena 33 prosenttia.
"Ylemmän johdon toiminta koetaan yleensä epäoikeudenmukaisemmaksi kuin lähiesihenkilöiden."
Yhteistoiminta ja työyhteisöt ovat Kivimäen mukaan merkittäviä voimavaroja sote-työssä. Ne ovat saavuttaneet korkean tason jo aiemmin, ja taso on säilynyt myös hyvinvointialueilla vuonna 2023.
"Työyhteisöt koetaan toimiviksi ja tavoitteellisiksi. Niiden koetaan myös kehittävän toimintaansa ja tukevan esihenkilöä hänen työssään."
Yhteistyö näkyy muun muassa siinä, että työyhteisö pitää jäsenensä ajan tasalla työasioissa, jakaa tietoa ja toimii yhdessä. Jokainen työyhteisön jäsen tuntee tulevansa ymmärretyksi ja olevansa hyväksytty.
Syrjintää ja epäasiallista kohtelua on kokenut 13–15 prosenttia. Kokemukset eivät ole lisääntyneet.
Lue lisää: Työterveyslaitos: Sote-henkilöstön palautuminen ja työkyky heikentyneet hyvinvointialueilla