Laboratoriot ja kuvantaminen maakuntien kontolle

Kuvantamis- ja laboratoriopalvelut olisi jatkossa kustannustehokkainta ja laadukkainta organisoida maakuntien yhteistyönä tai useamman maakunnan muodostaman osakeyhtiön avulla.

Tätä korostavat varatuomari Ilkka Kauppinen ja dosentti Hanna Mäkäräinen, joilla sosiaali- ja terveysministeriö on teettänyt esiselvityksen siitä, millä tavoin palvelut on nyt organisoitu ja miten niiden tuottaminen voisi muuttua sote-uudistuksen myötä.

Suurilla organisaatioilla on käytettävissään laaja osaajien verkosto, millä pystytään varmistamaan toimintojen vaatima syvällinen erikoisosaaminen, palvelujen ajantasaisuus ja vasteajat sekä tasalaatuisuus eri toimipisteissä.

Selvityshenkilöt toteavat, että diagnostiset palvelut ovat sairaanhoidollisia tukipalveluja ja ne tulisi määritellä sellaisiksi myös sote-lainsäädännössä.

Maakuntien diagnostisille palveluyksiköille olisi turvattava oikeus tuottaa palvelujaan ainakin maakuntien kilpailluilla markkinoilla toimiville tai suoran valinnanvapauden piiriin kuuluville maakuntien sote-yhtiöille.

Selvityshenkilöiden mielestä sote-ratkaisuilla ei saa murentaa sitä hyvää kehitystyötä, joka on aikaansaatu lähes 15 vuoden aikana. Tukipalveluina yksittäiset kuvantamis- ja laboratoriopalvelut eivät kuuluisi asiakkaan suoran valinnanvapauden piiriin.

Sairaanhoitopiirit tekevät nykyisin mittavaa yhteistyötä laboratorio- ja kuvantamispalveluiden tuottamisessa. Kaksitoista sairaanhoitopiiriä tuottaa kokonaan joko laboratorio- tai kuvantamispalvelut tai molemmat myös jäsenkuntiensa tarpeisiin. Muiden sairaanhoitopiirien osalta integrointi on tehty osittain.

Sote-uudistuksessa yhden tärkeän osan muodostaa se, miten hyvin sairaanhoidolliset tukipalvelut pystyvät auttamaan terveyden- ja sairaanhoidon ydintoimintaa ja erityisesti peruspalveluja tulevissa sote-palvelukeskuksissa.